Ero sivun ”Säännöt” versioiden välillä

PiraattiWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(Ajantasaiset säännöt)
 
p (Tieto versiosta)
 
(3 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
== 1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka ==
(Rekisteröity PRH:lla 20.04.2023, diaarinumero 2023/763195Y.)


Yhdistyksen nimi on Piraattipuolue r.p., ruotsiksi Piratpartiet r.p. ja sen kotipaikka on Helsinki, toimialueena
<span id="puolueen-nimi-ja-kotipaikka"></span>
koko Suomi.
= 1 § Puolueen nimi ja kotipaikka =
 
Puolueen nimi on Piraattipuolue ry, ruotsiksi Piratpartiet rf ja sen kotipaikka on Helsinki, toimialueena koko Suomi.


Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli on kuitenkin suomi.
Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli on kuitenkin suomi.


== 2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu ==
<span id="tarkoitus-ja-toiminnan-laatu"></span>
= 2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu =


Puolueen tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin olemalla mukana päätöksenteossa ja
Puolueen tarkoituksena on edistää vapaata ja yhdenvertaista yhteiskuntaa toimimalla kansalaisyhteiskunnassa ja edustuksellisen demokratian luottamuselimissä.
lakiuudistusten kautta. Tavoitteidensa saavuttamiseksi puolue pyrkii asettamaan ehdokkaita
europarlamentti-, eduskunta-, maakunta- ja kuntavaaleihin sekä presidentinvaaliin.


Puolue vaatii yksilön oikeuksien turvaamista erityisesti yksityisyyden suojan ja sananvapauden osalta ja
Puolue vaatii erityisesti vahvaa yksityisyyden ja henkilötietojen suojaa, sanan- ja ilmaisunvapautta, osallistavaa demokratiaa ja päätöksenteon avoimuutta sekä kulttuurin ja tiedon vapautta. Puolue haluaa tuoda esiin sekä teknologian uudet mahdollisuudet että ongelmat ja uhat.
sähköisen kuluttajansuojan parantamista. Puolue vaatii kulttuurin ja tiedon vapauden, sekä päätöksenteon
avoimuuden ja demokraattisuuden lisäämistä. Puolue ajaa teknologian tuomien mahdollisuuksien
esilletuontia, vastuiden painotusta sekä ongelmakohtien huomioimista ja korjausta.


Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue:
Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue:
# harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
# harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
# tekee aloitteita ja kannanottoja
# tekee aloitteita ja kannanottoja
# osallistuu julkiseen keskusteluun tavoitteidensa edistämiseksi
# osallistuu julkiseen keskusteluun tavoitteidensa edistämiseksi
# järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa.
# järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa,
# asettaa ehdokkaita vaaleihin.


Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, kerätä jäsenmaksuja, ostaa,
Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, kerätä jäsenmaksuja, ostaa, omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella luvalla järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja ravintolaliikettä samoin kuin alaansa liittyvää julkaisutoimintaa.
omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella luvalla järjestää
rahankeräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja ravintolaliikettä samoin kuin alaansa liittyvää
julkaisutoimintaa.


Puolueen tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen jäsenille.
Puolueen tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen jäsenille.


== 3 § Jäsenet ==
<span id="jäsenet"></span>
= 3 § Jäsenet =
 
Puolueen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain (503/1989) 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu yksityishenkilö tai rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy puolueen ohjelman ja säännöt.
 
Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, mutta kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta.
 
Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta puoluehallitus. Kannatusjäsenet hyväksyy puoluehallitus.
 
<span id="sec:toimielimet"></span>
= 4 § Toimielimet =


Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain (503/1989) 10 §:n 2 momentissa
Puolueen toimielimiä ovat puoluevaltuusto, puoluehallitus ja sovittelulautakunta.
tarkoitettu yksityishenkilö tai rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy yhdistyksen ohjelman ja säännöt.


Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, mutta kannatusjäsenillä ei ole
Toimielimien toimikausi on yleensä kokonaisia kalenterivuosia, jotka alkavat sen kokouksen jälkeen, jossa toimielin on valittu.
äänioikeutta.


Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Kannatusjäsenet hyväksyy yhdistyksen
Puoluehallitus sekä sovittelulautakunta valitaan parillisina vuosina ja parittomina puoluevaltuusto.
hallitus.


== 4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen ==
<span id="johtosäännöt-ja-sääntöjen-hierarkia"></span>
= 5 § Johtosäännöt ja sääntöjen hierarkia =


Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle
Johtosäännöt ohjaavat tarkemmin puolueen ja sen toimielimien toimintaa.
taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.


Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai
Johtosääntöihin kuuluvat:
muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on
menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä
laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.


Lisäksi jäsenen voi erottaa, mikäli jäsen toiminnallaan aiheuttaa vakavaa haittaa yhdistyksen
# toimielinten työjärjestykset,
uskottavuudelle tai maineelle. Tästä erottamisesta päättää hallitus.
# puolueen kokous- ja äänestysjärjestys,
# ehdokasasettelujärjestys,
# sovittelumenettelykäytännöt,
# mahdollisesti muut johtosäännöt.


Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen.
Toimielimet hyväksyvät itselleen omat työjärjestykset. Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksen hyväksyy puoluekokous. Muut johtosäännöt hyväksyy puoluevaltuusto tai puoluekokous.


== 5 § Liittymis- ja jäsenmaksu ==
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestys sekä puoluevaltuuston työjärjestys toimivat soveltuvin osin yhdistyslain 30 §:ssä tarkoitettuna äänestys- ja vaalijärjestyksenä.


Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta
Puolueen toimielimet huolehtivat siitä, etteivät heidän hyväksymänsä johtosäännöt ole ristiriidassa näiden sääntöjen kanssa, lain kanssa tai keskenään.
päättää kummankin jäsenryhmän osalta erikseen puoluevaltuusto.


Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä korkeampi jäsenmaksu kuin
Puolueen sisäinen normihierarkia on
varsinaisena jäseninä oleville yksityishenkilöille.


== 6 § Hallitus ==
# nämä säännöt,
# puoluekokousten hyväksymät johtosäännöt ja puolueen periaateohjelma,
# puoluevaltuuston hyväksymät johtosäännöt ja poliittiset linjaukset.


Yhdistyksen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut puheenjohtaja, 1–3 varapuheenjohtajaa ja
<span id="päätöksenteon-yleiset-periaatteet"></span>
2–20 muuta varsinaista jäsentä sekä 0–10 varajäsentä.
= 6 § Päätöksenteon yleiset periaatteet =


Hallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia
Puolueen tai sen toimielinten kokouksiin voidaan osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen.


Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko
<span id="äänioikeutetut-jäsenet"></span>
hallitus voidaan yhdistyksen kokouksessa vaihtaa tai hallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös kesken
= 7 § Äänioikeutetut jäsenet =
toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.


Hallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat
Puoluekokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
toimihenkilöt.


Hallitus kokoontuu, kun hallitus niin päättää, taikka puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan
Jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä kuitenkaan ei ole äänioikeutta, mikäli hän ei ole maksanut viimeisintä laskutettua jäsenmaksuaan puoluehallituksen ohjeistamalla tavalla.
varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen
jäsenistä sitä vaatii.


Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja
Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on:
mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä
tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.


Hallitus hyväksyy vaaliliitot.
# ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi puoluehallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
# maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu puoluehallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.


== 7 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen ==
<span id="sec:jäsenoikeudet"></span>
= 8 § Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus =


Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja kumpikin yksin ja
Puolueen jäsenellä on oikeus:
puoluesihteeri ja taloudenhoitaja kaksi yhdessä.


== 8 § Tilikausi ja tilintarkastus ==
# Tehdä jäsenaloitteita sääntöjen [[#sec:jäsenaloite|9 §]]:n mukaisesti.
# Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin kymmenen muun jäsenen tuki.
# Tehdä puoluehallitukselle aloitteitaja kirjallisia kysymyksiä ja saada niihin vastaus kohtuullisessa ajassa.
# Tehdä valituksia puolueen normien rikkomisesta sovittelulautakunnalle.


Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Puoluehallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä. Avoimuus tarkoittaa sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että puoluehallituksen ja puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti verkossa.


Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään
Puolueen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä.
kuusi viikkoa ennen puoluevaltuuston kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa
viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista kokousta hallitukselle.


== 9 § Yhdistyksen kokoukset ==
<span id="sec:jäsenaloite"></span>
= 9 § Jäsenaloite =


Yhdistys pitää varsinaisen kouksen joka toinen vuosi (parillisina vuosina) touko-heinäkuussa.
Puolueen jäsenillä on oikeus tehdä jäsenaloitteita. Jäsenaloitteella voidaan vaatia päätöksen tekemistä kokouksessa.


Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun hallitus katsoo siihen olevan
Käsittelyä varten jäsenaloitteen on oltava pätevä. Jäsenaloite on pätevä, jos sillä on riittävän monen jäsenen tuki; riittävä määrä on:
aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi kolmestakymmenestä
(1/30) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti
vaatii. Kokous on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on
esitetty hallitukselle.


Oikeus aloitteen tekemiseen kokoukseen on kaikilla jäsenillä, mutta aloitteen on saatava ainakin kymmenen
# yksi kymmenesosa puolueen äänioikeutetuista jäsenistä, jos asian käsittelyä varten tulee kutsua koolle ylimääräinen puoluekokous,
muun jäsenen tuki. Tuki ei edellytä äänestämään asian puolesta.
# yksi kahdeskymmenesosa äänioikeutetuista jäsenistä, jos asia on käsiteltävä muutenkin tulevalla puoluekokouksella.


Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä yksi ääni,
<span id="puolueen-nimen-kirjoittaminen"></span>
varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
= 10 § Puolueen nimen kirjoittaminen =


Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on:
Puolueen nimen kirjoittaa puoluehallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja kumpikin yksin ja puoluesihteeri ja taloudenhoitaja kaksi yhdessä.
:: a) ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
 
:: b) maksettava kuluvan vuoden jäsenmaksu hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
<span id="tilikausi-ja-tilintarkastus"></span>
= 11 § Tilikausi ja tilintarkastus =


Jotta jäsen voi olla ehdolla puoluekokouksessa pidettävissä henkilövaaleissa, hänen on:
Puolueen tilikausi on kalenterivuosi.
:: a) ilmoitettava ehdokkuudestaan kyseessä olevassa vaalissa hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
:: b) oltava kokouksessa äänioikeutettu.


Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja puoluehallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään 15. toukokuuta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään 30. kesäkuuta puoluehallitukselle.
kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan
ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.


Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös
<span id="puoluekokoukset"></span>
tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
= 12 § Puoluekokoukset =


== 10 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen ==
Puolue pitää varsinaisen kokouksen marras-joulukuussa, 5-60 päivää ennen kunkin puoluehallituksen tai -valtuuston toimikauden päättymistä.


Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kuusi viikkoa ennen kokousta jäsenille
Ylimääräinen kokous pidetään, kun puoluekokous niin päättää, kun puoluehallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä taikka pätevä jäsenaloite sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Kokous on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty puoluehallitukselle.
postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.


== 11 § Kokouksissa käsiteltävät asiat ==
Puoluekokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.


Yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
Jotta jäsen voi olla ehdolla puoluekokouksessa pidettävissä henkilövaaleissa, hänen on:
# kokouksen avaus
# valitaan kokoukselle 1–3 puheenjohtajaa, 1–3 sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
# todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
# hyväksytään kokouksen työjärjestys
# esitetään yhteenveto yhdistyksen taloudesta ja toiminnasta yhdistyksen edellisen varsinaisen kokouksen jälkeiseltä ajalta
# valitaan tässä järjestyksessä:
  * hallituksen puheenjohtaja
  * 1–3 hallituksen varapuheenjohtajaa
  * hallituksen muut varsinaiset jäsenet
  * hallituksen varajäsenet
  * puoluevaltuuston puheenjohtaja
  * puoluevaltuuston muut varsinaiset jäsenet
  * puoluevaltuuston varajäsenet
# käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.


Puoluelain 2 §:ssä tarkoitettua yleisohjelmaa (puolueohjelma tai periaateohjelma) koskevat muutokset
# ilmoitettava ehdokkuudestaan kyseessä olevassa vaalissa puoluehallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
käsitellään yhdistyksen kokouksessa.
# oltava kokouksessa äänioikeutettu.


== 11 a § Puoluevaltuuston valitseminen ja sen kokousten koollekutsuminen ==
Ellei puolueen säännöissä ole toisin määrätty: 1. kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä; 2. äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.


Yhdityksellä on puoluevaltuusto, johon kuuluvat yhdistyksen sääntömääräisen kokouksen valitsemat
Puoluehallituksen on kutsuttava puoluekokoukset koolle vähintään kuusi viikkoa ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.
puheenjohtaja, 15-40 varsinaista jäsentä ja 0-20 varajäsentä. Puoluvaltuusto valitsee lisäksi keskuudestaan
1-2 varapuheenjohtajaa.


Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan yhdistyksen
<span id="puoluehallitus"></span>
äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia
= 13 § Puoluehallitus =
puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä.


Puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai
Puolueen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut puheenjohtaja, 1-3 varapuheenjohtajaa ja 2-20 muuta varsinaista jäsentä sekä 0-10 varajäsentä.
varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä.


Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Puoluehallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, puoluehallituksen jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan puolueen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Puoluekokous voi ennen puoluehallituksen vaalia päättää, että puoluehallitus valitaan meneillään olevan toimikauden loppuajaksi, mikäli puoluehallitus on eronnut tai erotettu.


Puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan varsinaisten jäsenten tilalle siinä järjestyksessä jossa heidät on
Puoluehallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko puoluehallitus voidaan puoluekokouksessa vaihtaa tai puoluehallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi. Puoluehallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
valittu, eniten ääniä saanut ensin.


Hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella jäsenellä ja varajäsenellä, puoluesihteerillä,
Puoluehallitus kokoontuu, kun se niin päättää, taikka puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet puoluehallituksen jäsenistä sitä vaatii.
taloudenhoitajalla sekä puolueen kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on puoluevaltuuston
kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.


Puoluevaltuusto pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Kevätkokous pidetään helmi–huhtikuussa ja
Puoluehallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
syyskokous syys–marraskuussa.


Varsinainen kokous on kutsuttava koolle vähintään kolme (3) viikkoa etukäteen sähköpostitse. Varsinaisen
<span id="puoluevaltuusto"></span>
kokouksen koollekutsumisesta päättää puoluevaltuusto tai sen puheenjohtaja.
= 14 § Puoluevaltuusto =


Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous pidetään, jos puoluevaltuusto niin päättää, tai puoluehallitus tai
<span id="puoluevaltuuston-valitseminen"></span>
yhdistyslain 21 §:ssä tarkoitettu osuus puoluevaltuuston jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten
== Puoluevaltuuston valitseminen ==
kirjallisesti vaatii. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle vähintään yksi viikko etukäteen sähköpostitse.


Puoluevaltuustoon voidaan osallistua puoluevaltuuston niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun
Puolueella on puoluevaltuusto, johon kuuluvat puoluekokouksen valitsemat puheenjohtaja, 5-25 varsinaista jäsentä ja 0-50 varajäsentä, sekä piiriyhdistysten esittämät jäsenet ja varajäsenet.
teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.


== 11 b § Puoluevaltuuston tehtävät ja sen varsinaisissa kokouksissa käsiteltävät asiat ==
Puoluevaltuuston toimikausi on 2 kalenterivuotta.


Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on:
Jokaisella piiriyhdistyksellä on yhden varsinaisen puoluevaltuuston jäsenen ja hänen enintään 2 henkilökohtaisen varajäsentensä kiintiöedustus puoluevaltuustossa. Edustajat valitaan piiriyhdistyksen esityksestä puoluekokouksessa.
:: a) seurata hallituksen toimintaa ja 20 a §:ssä tarkoitettujen jäsenten osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista
:: b) hyväksyä hallituksen esityksestä merkittäviä poliittisia linjauksia ja yhdistyksen poliittisen toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä
:: c) päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta
:: d) tehdä aloitteita yhdistyksen kokoukselle ja hallitukselle.


Puoluevaltuuston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
Puoluekokouksen valitsemat puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan puoluekokouksen valitsemien varsinaisten jäsenten tilalle siinä järjestyksessä, jossa heidät on valittu, eniten ääniä saanut ensin.
# kokouksen avaus
# valitaan kokoukselle 1–3 puheenjohtajaa, 1–3 sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
# todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
# hyväksytään kokouksen työjärjestys
# esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
# päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
# käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.


Puoluevaltuuston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
Puoluevaltuusto valitsee keskuudestaan 1-2 varapuheenjohtajaa.
# kokouksen avaus
# valitaan kokoukselle 1-3 puheenjohtajaa, 1-3 sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
# todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
# hyväksytään kokouksen työjärjestys
# vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle
# valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö
# käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.


== 12 § Piiriyhdistykset ==
Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan puolueen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä.


Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri. Piiriyhdistyksen jäseniä ovat
Puoluekokouksen valitsema puoluevaltuuston jäsen tai koko puoluevaltuusto voidaan puoluekokouksessa vaihtaa, erottaa tai puoluevaltuustoa täydentää uusilla jäsenillä myös kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on rekisteröity yhdistys, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi. Piiriyhdistykset ovat
puolueen varsinaisia jäseniä. Puolueeseen liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen asuinpaikkansa mukaan.


== 13 § Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta ==
<span id="puoluevaltuuston-tehtävät"></span>
== Puoluevaltuuston tehtävät ==


Piiriyhdistyksen tehtävänä on:
Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on:
# edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla;
# tehdä 14 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen eduskuntavaaleissa asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen eduskuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
# tehdä 15 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen maakuntavaaleissa asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
# asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa ja vastata puolueen kuntavaalikampanjasta;
# hoitaa muut hallituksen sille määräämät tehtävät.


== 14 § Ehdokkaiden asettaminen eduskuntavaaleihin ==
# seurata puoluehallituksen toimintaa ja [[#sec:jäsenoikeudet|8 §]]:ssä tarkoitettujen jäsenten osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista,
# hyväksyä merkittäviä poliittisia linjauksia ja puolueen poliittisen toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä,
# päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka puolueen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta,
# tehdä aloitteita puoluekokoukselle ja puoluehallitukselle,
# selvittää jäsenistön mielipide esimerkiksi jäsenkyselyn tai neuvoa-antavan jäsenäänestyksen avulla.


Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee
Puoluevaltuuston vuosittaisina tehtävinä on:
perustua piiriyhdistyksen sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen päätökseen.


Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta eduskuntavaaleihin. Hallituksen päätöksen tulee
# päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä puoluehallitukselle ja muille vastuuvelvollisille,
noudattaa piiriyhdistyksen esitystä. Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin enemmän ehdokkaita
# valita yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö,
kuin piiriyhdistys on esittänyt.
# vahvistaa toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle.


Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen esityksestä enintään kahden
<span id="puoluevaltuuston-koolle-kutsuminen"></span>
ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille
== Puoluevaltuuston koolle kutsuminen ==
varattava tilaisuus tulla kuulluksi.


== 15 § Ehdokkaiden asettaminen maakuntavaaleihin ==
Puoluevaltuusto pitää kokouksia tarpeen ja työjärjestyksensä mukaan, vähintään kuitenkin kaksi kertaa vuodessa.


Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee
Tilintarkastajat valitaan, tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta päätetään puoluevaltuuston kokouksessa heinä-elokuussa.
perustua piiriyhdistyksen sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen päätökseen.


Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta maakuntavaaleihin. Hallituksen päätöksen tulee
Toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistaminen tehdään erillisessä kokouksessa heinä-joulukuussa.
noudattaa piiriyhdistyksen tai piiriyhdistysten esitystä. Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin
enemmän ehdokkaita kuin piiriyhdistys on esittänyt.


Niissä maakuntavaalien vaalipiireissä, joissa toimii useampi kuin yksi piiriyhdistys, piiriyhdistykset tekevät
Puoluevaltuuston kokous on kutsuttava koolle vähintään kaksi (2) viikkoa etukäteen sähköpostitse. Kokouksen koollekutsumisesta päättää puoluevaltuusto tai sen puheenjohtaja. Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous pidetään, jos puoluevaltuusto niin päättää, tai puoluehallitus tai yhdistyslain 21 §:ssä tarkoitettu osuus puoluevaltuuston jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.
ehdokasesityksen ehdokkaista, joilla on kotipaikka niissä kunnissa, joissa piiriyhdistys toimii. Hallitus
yhdistää nämä esitykset yhdeksi ehdokaslistaksi. Jos ehdokaslistalle tulisi enemmän ehdokkaita kuin
kyseisessä vaalipiirissä saa maakuntavaaleissa asettaa, puoluehallitus päättää piiriyhdistyksiä kuultuaan
ketkä esitetyt ehdokkaat jätetään pois ehdokaslistasta.


Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen esityksestä yksittäisten ehdokkaiden
Puoluehallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella jäsenellä ja varajäsenellä, puoluesihteerillä, taloudenhoitajalla sekä puolueen kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on puoluevaltuuston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava
tilaisuus tulla kuulluksi.


== 16 § Ehdokkaiden asettaminen europarlamenttivaaleihin ==
<span id="puoluevaltuuston-päätöksenteko"></span>
== Puoluevaltuuston päätöksenteko ==


Puolueen ehdokkaat europarlamenttivaaleissa valitaan jäsenäänestyksellä. Jäsenäänestystä ei kuitenkaan
Puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä.
järjestetä, jos siihen nimettyjen ehdokkaiden määrä on enintään se, mitä puolueella on oikeus asettaa
ehdokkaita europarlamenttivaalissa. Tällöin puoluekokous asettaa puolueen ehdokkaiksi
europarlamenttivaaleissa kaikki jäsenäänestykseen nimetyt henkilöt.


Kokous tai erityisen kiireellisessä tapauksessa puoluehallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa
Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
jäsenäänestykseen nimettyjen tai jäsenäänestyksessä valituksi tulleiden ehdokkaiden valitsemisesta
enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on asianosaisille henkilöille
varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Puoluehallituksen päätöksen on oltava yksimielinen.


== 17 § Ehdokkaiden asettaminen presidentinvaaleihin ==
<span id="sovittelulautakunta"></span>
= 15 § Sovittelulautakunta =


Puolueen ehdokas presidentinvaaliin valitaan jäsenäänestyksellä. Jos jäsenäänestykseen on nimetty vain
Puolueella on sovittelulautakunta. Sovittelulautakunnalla on 3-7 jäsentä, jotka valitaan puoluekokouksessa.
yksi ehdokas, jäsenäänestystä ei järjestetä. Tällöin puoluekokous asettaa jäsenäänestykseen nimetyn
ehdokkaan puolueen ehdokkaaksi presidentinvaaliin.


== 18 § Jäsenäänestyksen toteuttaminen ==
Sovittelulautakunnan jäsenet eivät saa toimia samaan aikaan puoluehallituksen tai puoluevaltuuston jäseninä.


Jäsenäänestys toteutetaan postiäänestyksenä tai erillisissä äänestystilaisuuksissa noudattaen 20 §:ssä
Sovittelulautakunta ei ole arvojärjestyksessä puoluehallituksen eikä -valtuuston ylä- tai alapuolella.
kuvattua suhteellista vaalitapaa. Jäsenäänestys voidaan toteuttaa hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin
päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Jäsenäänestyksen tulokseen ei
lueta henkilöä, jota vaalikelpoisuuden menettämisen, kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn vuoksi ei voida
asettaa ehdokkaaksi. Muilta osin jäsenäänestyksessä menetellään yhdistyksen kokouksen hyväksymän
vaalijärjestyksen mukaisesti.


== 19 § Ehdokkaiden nimeäminen jäsenäänestykseen ==
Sovittelulautakunnan toimikausi on kaksi vuotta.


Jokaisella puolueen äänivaltaisella henkilöjäsenellä on oikeus nimetä yksi ehdokas jäsenäänestykseen.
Sovittelulautakunnan jäsen tai koko sovittelulautakunta voidaan puoluekokouksessa vaihtaa, erottaa, tai sovittelulautakuntaa täydentää uusilla jäsenillä kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.


Ehdokkaan nimeämisellä tulee lisäksi olla vähintään 20 henkilön kannatus. Kannattaja voi olla puolueen
Sovittelulautakunnan tehtävänä on:
jäsen tai puolueen ulkopuolinen henkilö. Kannattajien täytyy kuitenkin olla äänioikeutettuja vaaleissa, joihin
ehdokasta ollaan nimeämässä.


Jäsenäänestykseen ei saa nimetä henkilöä, joka ei ole valtiollisissa vaaleissa vaalikelpoinen, eikä henkilöä,
# ratkaista valitukset puolueen normien rikkomisesta,
joka ei ole antanut nimeämiseen kirjallista suostumustaan. Ehdokkaan nimeäjä tai nimeämistä kannattava
# tulkita puolueen normeja toimivalta- tai muissa riidoissa. Sovittelulautakunnan toimintaa ohjaavat nämä säännöt, puolueen sovittelumenettelykäytännöt ja sovittelulautakunnan työjärjestys.
henkilö ei ole sidottu äänestämään jäsenäänestyksessä nimetyn puolesta.


== 20 § Osanotto jäsenäänestykseen ==
<span id="piiriyhdistykset"></span>
= 16 § Piiriyhdistykset =


Jäsenäänestykseen saavat ottaa osaa puolueen äänivaltaiset henkilöjäsenet, jotka ovat jäsenäänestyksen
Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri tai niiden yhdistelmä. Piiriyhdistyksen jäseniä ovat henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on rekisteröity yhdistys, jonka puoluehallitus hyväksyy jäseneksi. Piiriyhdistykset ovat puolueen varsinaisia jäseniä. Puolueeseen liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen asuinpaikkansa mukaan.
toteuttamisvuoden alkaessa täyttäneet 15 vuotta.


=== 20 a § Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus ===
<span id="piiriyhdistyksen-tehtävät-ja-toiminta"></span>
== Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta ==


Yhdistyksen jäsenellä on oikeus:
Piiriyhdistyksen tehtävänä on:
:: a) Tehdä puoluekokoukselle aloitteita sääntöjen 9 §:n mukaisesti.
:: b) Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin kymmenen muun jäsenen tuki.
:: c) Tehdä hallitukselle aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä ja saada niihin vastaus kohtuullisessa ajassa.


Hallituksen on lisäksi järjestettävä jäsenistölle säännöllisiä kyselyjä ja neuvoa-antavia jäsenäänestyksiä
# edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla;
jäsenistöä koskettavista asioista.
# tehdä esitys puolueen eduskunta- ja maakuntavaaleissa asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen eduskunta- ja maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä,
# asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa ja vastata puolueen kuntavaalikampanjasta,
# esittää edustaja puoluevaltuustoon,
# hoitaa muut puoluehallituksen sille määräämät tehtävät.


Neuvoa-antava jäsenäänestys on järjestettävä, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun hallitus katsoo
<span id="ehdokkaiden-asettaminen-vaaleihin"></span>
siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi
= 17 § Ehdokkaiden asettaminen vaaleihin =
kolmestakymmenestä (1/30) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua
asiaa varten kirjallisesti vaatii. Äänestys on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun
vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.


Hallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava
Ehdokkaiden asettamista eduskuntavaaleihin, maakuntavaaleihin, kuntavaaleihin, europarlamenttivaaleihin ja presidenttivaaleihin, sekä ehdokkaiden asettamista mahdollisiin muihin julkisiin tehtäviin määrätään tarkemmin vaalilaissa.
syy ei sitä estä. Avoimuus tarkoittaa sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että hallituksen
ja puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti verkossa.


Yhdistyksen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä osin kuin yksityisyyden suoja tai muu
Mahdollisista vaaliliitoista päättää puoluehallitus.
vastaava syy ei sitä estä.


== 21 § Vaalin toteuttaminen ==
<span id="vaalin-toteuttaminen"></span>
= 18 § Vaalin toteuttaminen =


Silloin kun täytettäviä paikkoja on vain yksi, äänestys toimitetaan kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla.
Silloin kun täytettäviä paikkoja on vainyksi, äänestys toimitetaan kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla. Jos ensimmäisellä kierroksella kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä, toimitetaan toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Kun täytettäviä paikkoja on enemmän kuin yksi, käytetään suhteellista vaalitapaa.
Jos ensimmäisellä kierroksella kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä,
toimitetaan toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Kun täytettäviä paikkoja
on enemmän kuin yksi, käytetään suhteellista vaalitapaa.


Suhteellisten vaalien laskentatapana käytetään yhden äänen siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä merkitsee
Suhteellisten vaalien laskentatapana käytetään yhden äänen siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä merkitsee ehdokkaansa äänestyslippuun suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä yhden tai useamman, mutta äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi ääni.
ehdokkaansa äänestyslippuun suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä yhden tai useamman,
mutta äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi ääni.


Äänet lasketaan seuraavasti:
Äänet lasketaan seuraavasti:
# Kussakin äänestyslipussa ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen.
# Kussakin äänestyslipussa ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen.
# Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän saamansa ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena olleelle ehdokkaalle.
# Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän saamansa ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena olleelle ehdokkaalle.
# Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on jaettu, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet siirretään äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle.
# Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on jaettu, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet siirretään äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle.


Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää puoluehallitus, ja jonka se ilmoittaa
Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää puoluehallitus, ja jonka se ilmoittaa äänestykseen osallistuville ennen äänestyksen toteuttamista.
äänestykseen osallistuville ennen äänestyksen toteuttamista.
 
<span id="jäsenen-eroaminen-ja-erottaminen"></span>
= 19 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen =
 
Jäsenellä on oikeus erota puolueesta ilmoittamalla siitä kirjallisesti puoluehallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta puoluekokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
 
Puoluehallitus voi erottaa jäsenen, jos hän on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten ilmiselvästi jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on puolueeseen liittymällä sitoutunut. Puoluehallituksen erottamalla jäsenellä on oikeus saattaa erottaminen sovittelulautakunnan käsiteltäväksi; valitus erottamispäätöksestä tulee tällöin tehdä sovittelulautakunnalle kuukauden kuluessa siitä, kun puoluehallitus on jäsenelle erottamispäätöksestä ilmoittanut.
 
Mikäli jäsen on menettelyllään puolueessa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut puoluetta tai ei enää täytä laissa taikka puolueen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja, erottamisesta päättää päättää puoluekokous sovittelulautakunnan tai puoluevaltuuston esityksestä taikka pätevän jäsenaloitteen johdosta.
 
Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen.
 
<span id="liittymis--ja-jäsenmaksu"></span>
= 20 § Liittymis- ja jäsenmaksu =
 
Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää kummankin jäsenryhmän osalta erikseen puoluevaltuusto.
 
Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä korkeampi jäsenmaksu kuin varsinaisina jäseninä oleville yksityishenkilöille.
 
<span id="sääntöjen-muuttaminen-ja-puolueen-purkaminen"></span>
= 21 § Sääntöjen muuttaminen ja puolueen purkaminen =
 
Päätös sääntöjen tai puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksen muuttamisesta ja puolueen purkamisesta on tehtävä puoluekokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai puolueen purkamisesta.


== 22 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen ==
Puolueen purkautuessa käytetään puolueen varat puolueen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Puolueen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.


Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa
<span id="siirtymäsäännökset"></span>
vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava
= 22 § Siirtymäsäännökset =
sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.


Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta
Mikäli nämä säännöt edellyttävät johtosäännön ohjaavan jotain menettelyä, mutta kyseinen johtosääntö ei vielä ole tullut voimaan, menetellään 17.11.2018 syyskokouksen hyväksymän sääntöjen version mukaan.
päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan
tarkoitukseen.

Nykyinen versio 5. kesäkuuta 2024 kello 17.15

(Rekisteröity PRH:lla 20.04.2023, diaarinumero 2023/763195Y.)

1 § Puolueen nimi ja kotipaikka

Puolueen nimi on Piraattipuolue ry, ruotsiksi Piratpartiet rf ja sen kotipaikka on Helsinki, toimialueena koko Suomi.

Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli on kuitenkin suomi.

2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu

Puolueen tarkoituksena on edistää vapaata ja yhdenvertaista yhteiskuntaa toimimalla kansalaisyhteiskunnassa ja edustuksellisen demokratian luottamuselimissä.

Puolue vaatii erityisesti vahvaa yksityisyyden ja henkilötietojen suojaa, sanan- ja ilmaisunvapautta, osallistavaa demokratiaa ja päätöksenteon avoimuutta sekä kulttuurin ja tiedon vapautta. Puolue haluaa tuoda esiin sekä teknologian uudet mahdollisuudet että ongelmat ja uhat.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue:

  1. harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
  2. tekee aloitteita ja kannanottoja
  3. osallistuu julkiseen keskusteluun tavoitteidensa edistämiseksi
  4. järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa,
  5. asettaa ehdokkaita vaaleihin.

Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, kerätä jäsenmaksuja, ostaa, omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella luvalla järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja ravintolaliikettä samoin kuin alaansa liittyvää julkaisutoimintaa.

Puolueen tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen jäsenille.

3 § Jäsenet

Puolueen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain (503/1989) 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu yksityishenkilö tai rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy puolueen ohjelman ja säännöt.

Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, mutta kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta.

Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta puoluehallitus. Kannatusjäsenet hyväksyy puoluehallitus.

4 § Toimielimet

Puolueen toimielimiä ovat puoluevaltuusto, puoluehallitus ja sovittelulautakunta.

Toimielimien toimikausi on yleensä kokonaisia kalenterivuosia, jotka alkavat sen kokouksen jälkeen, jossa toimielin on valittu.

Puoluehallitus sekä sovittelulautakunta valitaan parillisina vuosina ja parittomina puoluevaltuusto.

5 § Johtosäännöt ja sääntöjen hierarkia

Johtosäännöt ohjaavat tarkemmin puolueen ja sen toimielimien toimintaa.

Johtosääntöihin kuuluvat:

  1. toimielinten työjärjestykset,
  2. puolueen kokous- ja äänestysjärjestys,
  3. ehdokasasettelujärjestys,
  4. sovittelumenettelykäytännöt,
  5. mahdollisesti muut johtosäännöt.

Toimielimet hyväksyvät itselleen omat työjärjestykset. Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksen hyväksyy puoluekokous. Muut johtosäännöt hyväksyy puoluevaltuusto tai puoluekokous.

Puolueen kokous- ja äänestysjärjestys sekä puoluevaltuuston työjärjestys toimivat soveltuvin osin yhdistyslain 30 §:ssä tarkoitettuna äänestys- ja vaalijärjestyksenä.

Puolueen toimielimet huolehtivat siitä, etteivät heidän hyväksymänsä johtosäännöt ole ristiriidassa näiden sääntöjen kanssa, lain kanssa tai keskenään.

Puolueen sisäinen normihierarkia on

  1. nämä säännöt,
  2. puoluekokousten hyväksymät johtosäännöt ja puolueen periaateohjelma,
  3. puoluevaltuuston hyväksymät johtosäännöt ja poliittiset linjaukset.

6 § Päätöksenteon yleiset periaatteet

Puolueen tai sen toimielinten kokouksiin voidaan osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.

7 § Äänioikeutetut jäsenet

Puoluekokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.

Jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä kuitenkaan ei ole äänioikeutta, mikäli hän ei ole maksanut viimeisintä laskutettua jäsenmaksuaan puoluehallituksen ohjeistamalla tavalla.

Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on:

  1. ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi puoluehallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
  2. maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu puoluehallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.

8 § Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus

Puolueen jäsenellä on oikeus:

  1. Tehdä jäsenaloitteita sääntöjen 9 §:n mukaisesti.
  2. Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin kymmenen muun jäsenen tuki.
  3. Tehdä puoluehallitukselle aloitteitaja kirjallisia kysymyksiä ja saada niihin vastaus kohtuullisessa ajassa.
  4. Tehdä valituksia puolueen normien rikkomisesta sovittelulautakunnalle.

Puoluehallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä. Avoimuus tarkoittaa sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että puoluehallituksen ja puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti verkossa.

Puolueen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä.

9 § Jäsenaloite

Puolueen jäsenillä on oikeus tehdä jäsenaloitteita. Jäsenaloitteella voidaan vaatia päätöksen tekemistä kokouksessa.

Käsittelyä varten jäsenaloitteen on oltava pätevä. Jäsenaloite on pätevä, jos sillä on riittävän monen jäsenen tuki; riittävä määrä on:

  1. yksi kymmenesosa puolueen äänioikeutetuista jäsenistä, jos asian käsittelyä varten tulee kutsua koolle ylimääräinen puoluekokous,
  2. yksi kahdeskymmenesosa äänioikeutetuista jäsenistä, jos asia on käsiteltävä muutenkin tulevalla puoluekokouksella.

10 § Puolueen nimen kirjoittaminen

Puolueen nimen kirjoittaa puoluehallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja kumpikin yksin ja puoluesihteeri ja taloudenhoitaja kaksi yhdessä.

11 § Tilikausi ja tilintarkastus

Puolueen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja puoluehallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään 15. toukokuuta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään 30. kesäkuuta puoluehallitukselle.

12 § Puoluekokoukset

Puolue pitää varsinaisen kokouksen marras-joulukuussa, 5-60 päivää ennen kunkin puoluehallituksen tai -valtuuston toimikauden päättymistä.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun puoluekokous niin päättää, kun puoluehallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä taikka pätevä jäsenaloite sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Kokous on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty puoluehallitukselle.

Puoluekokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.

Jotta jäsen voi olla ehdolla puoluekokouksessa pidettävissä henkilövaaleissa, hänen on:

  1. ilmoitettava ehdokkuudestaan kyseessä olevassa vaalissa puoluehallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
  2. oltava kokouksessa äänioikeutettu.

Ellei puolueen säännöissä ole toisin määrätty: 1. kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä; 2. äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

Puoluehallituksen on kutsuttava puoluekokoukset koolle vähintään kuusi viikkoa ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.

13 § Puoluehallitus

Puolueen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut puheenjohtaja, 1-3 varapuheenjohtajaa ja 2-20 muuta varsinaista jäsentä sekä 0-10 varajäsentä.

Puoluehallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, puoluehallituksen jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan puolueen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Puoluekokous voi ennen puoluehallituksen vaalia päättää, että puoluehallitus valitaan meneillään olevan toimikauden loppuajaksi, mikäli puoluehallitus on eronnut tai erotettu.

Puoluehallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko puoluehallitus voidaan puoluekokouksessa vaihtaa tai puoluehallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi. Puoluehallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Puoluehallitus kokoontuu, kun se niin päättää, taikka puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet puoluehallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Puoluehallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

14 § Puoluevaltuusto

Puoluevaltuuston valitseminen

Puolueella on puoluevaltuusto, johon kuuluvat puoluekokouksen valitsemat puheenjohtaja, 5-25 varsinaista jäsentä ja 0-50 varajäsentä, sekä piiriyhdistysten esittämät jäsenet ja varajäsenet.

Puoluevaltuuston toimikausi on 2 kalenterivuotta.

Jokaisella piiriyhdistyksellä on yhden varsinaisen puoluevaltuuston jäsenen ja hänen enintään 2 henkilökohtaisen varajäsentensä kiintiöedustus puoluevaltuustossa. Edustajat valitaan piiriyhdistyksen esityksestä puoluekokouksessa.

Puoluekokouksen valitsemat puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan puoluekokouksen valitsemien varsinaisten jäsenten tilalle siinä järjestyksessä, jossa heidät on valittu, eniten ääniä saanut ensin.

Puoluevaltuusto valitsee keskuudestaan 1-2 varapuheenjohtajaa.

Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan puolueen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä.

Puoluekokouksen valitsema puoluevaltuuston jäsen tai koko puoluevaltuusto voidaan puoluekokouksessa vaihtaa, erottaa tai puoluevaltuustoa täydentää uusilla jäsenillä myös kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.

Puoluevaltuuston tehtävät

Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on:

  1. seurata puoluehallituksen toimintaa ja 8 §:ssä tarkoitettujen jäsenten osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista,
  2. hyväksyä merkittäviä poliittisia linjauksia ja puolueen poliittisen toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä,
  3. päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka puolueen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta,
  4. tehdä aloitteita puoluekokoukselle ja puoluehallitukselle,
  5. selvittää jäsenistön mielipide esimerkiksi jäsenkyselyn tai neuvoa-antavan jäsenäänestyksen avulla.

Puoluevaltuuston vuosittaisina tehtävinä on:

  1. päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä puoluehallitukselle ja muille vastuuvelvollisille,
  2. valita yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö,
  3. vahvistaa toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle.

Puoluevaltuuston koolle kutsuminen

Puoluevaltuusto pitää kokouksia tarpeen ja työjärjestyksensä mukaan, vähintään kuitenkin kaksi kertaa vuodessa.

Tilintarkastajat valitaan, tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta päätetään puoluevaltuuston kokouksessa heinä-elokuussa.

Toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistaminen tehdään erillisessä kokouksessa heinä-joulukuussa.

Puoluevaltuuston kokous on kutsuttava koolle vähintään kaksi (2) viikkoa etukäteen sähköpostitse. Kokouksen koollekutsumisesta päättää puoluevaltuusto tai sen puheenjohtaja. Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous pidetään, jos puoluevaltuusto niin päättää, tai puoluehallitus tai yhdistyslain 21 §:ssä tarkoitettu osuus puoluevaltuuston jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.

Puoluehallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella jäsenellä ja varajäsenellä, puoluesihteerillä, taloudenhoitajalla sekä puolueen kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on puoluevaltuuston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.

Puoluevaltuuston päätöksenteko

Puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä.

Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

15 § Sovittelulautakunta

Puolueella on sovittelulautakunta. Sovittelulautakunnalla on 3-7 jäsentä, jotka valitaan puoluekokouksessa.

Sovittelulautakunnan jäsenet eivät saa toimia samaan aikaan puoluehallituksen tai puoluevaltuuston jäseninä.

Sovittelulautakunta ei ole arvojärjestyksessä puoluehallituksen eikä -valtuuston ylä- tai alapuolella.

Sovittelulautakunnan toimikausi on kaksi vuotta.

Sovittelulautakunnan jäsen tai koko sovittelulautakunta voidaan puoluekokouksessa vaihtaa, erottaa, tai sovittelulautakuntaa täydentää uusilla jäsenillä kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.

Sovittelulautakunnan tehtävänä on:

  1. ratkaista valitukset puolueen normien rikkomisesta,
  2. tulkita puolueen normeja toimivalta- tai muissa riidoissa. Sovittelulautakunnan toimintaa ohjaavat nämä säännöt, puolueen sovittelumenettelykäytännöt ja sovittelulautakunnan työjärjestys.

16 § Piiriyhdistykset

Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri tai niiden yhdistelmä. Piiriyhdistyksen jäseniä ovat henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on rekisteröity yhdistys, jonka puoluehallitus hyväksyy jäseneksi. Piiriyhdistykset ovat puolueen varsinaisia jäseniä. Puolueeseen liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen asuinpaikkansa mukaan.

Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta

Piiriyhdistyksen tehtävänä on:

  1. edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla;
  2. tehdä esitys puolueen eduskunta- ja maakuntavaaleissa asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen eduskunta- ja maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä,
  3. asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa ja vastata puolueen kuntavaalikampanjasta,
  4. esittää edustaja puoluevaltuustoon,
  5. hoitaa muut puoluehallituksen sille määräämät tehtävät.

17 § Ehdokkaiden asettaminen vaaleihin

Ehdokkaiden asettamista eduskuntavaaleihin, maakuntavaaleihin, kuntavaaleihin, europarlamenttivaaleihin ja presidenttivaaleihin, sekä ehdokkaiden asettamista mahdollisiin muihin julkisiin tehtäviin määrätään tarkemmin vaalilaissa.

Mahdollisista vaaliliitoista päättää puoluehallitus.

18 § Vaalin toteuttaminen

Silloin kun täytettäviä paikkoja on vainyksi, äänestys toimitetaan kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla. Jos ensimmäisellä kierroksella kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä, toimitetaan toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Kun täytettäviä paikkoja on enemmän kuin yksi, käytetään suhteellista vaalitapaa.

Suhteellisten vaalien laskentatapana käytetään yhden äänen siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä merkitsee ehdokkaansa äänestyslippuun suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä yhden tai useamman, mutta äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi ääni.

Äänet lasketaan seuraavasti:

  1. Kussakin äänestyslipussa ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen.
  2. Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän saamansa ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena olleelle ehdokkaalle.
  3. Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on jaettu, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet siirretään äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle.

Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää puoluehallitus, ja jonka se ilmoittaa äänestykseen osallistuville ennen äänestyksen toteuttamista.

19 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota puolueesta ilmoittamalla siitä kirjallisesti puoluehallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta puoluekokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Puoluehallitus voi erottaa jäsenen, jos hän on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten ilmiselvästi jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on puolueeseen liittymällä sitoutunut. Puoluehallituksen erottamalla jäsenellä on oikeus saattaa erottaminen sovittelulautakunnan käsiteltäväksi; valitus erottamispäätöksestä tulee tällöin tehdä sovittelulautakunnalle kuukauden kuluessa siitä, kun puoluehallitus on jäsenelle erottamispäätöksestä ilmoittanut.

Mikäli jäsen on menettelyllään puolueessa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut puoluetta tai ei enää täytä laissa taikka puolueen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja, erottamisesta päättää päättää puoluekokous sovittelulautakunnan tai puoluevaltuuston esityksestä taikka pätevän jäsenaloitteen johdosta.

Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen.

20 § Liittymis- ja jäsenmaksu

Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää kummankin jäsenryhmän osalta erikseen puoluevaltuusto.

Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä korkeampi jäsenmaksu kuin varsinaisina jäseninä oleville yksityishenkilöille.

21 § Sääntöjen muuttaminen ja puolueen purkaminen

Päätös sääntöjen tai puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksen muuttamisesta ja puolueen purkamisesta on tehtävä puoluekokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai puolueen purkamisesta.

Puolueen purkautuessa käytetään puolueen varat puolueen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Puolueen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

22 § Siirtymäsäännökset

Mikäli nämä säännöt edellyttävät johtosäännön ohjaavan jotain menettelyä, mutta kyseinen johtosääntö ei vielä ole tullut voimaan, menetellään 17.11.2018 syyskokouksen hyväksymän sääntöjen version mukaan.