Sensuurilaki

- Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt antoi 29.5. ratkaisun lapsipornografian levittämisen estotoimista annetun lain täytäntöönpanosta tehdyistä yli 30 kantelusta.

- Oikeusasiamies ei voinut toimivaltansa rajoissa ottaa tietenkään kantaa teleyritysten toimintaan, lain perustuslainmukaisuuteen eikä lain tehokkuuteen sinänsä.

"Vaikka ei ole tietoa, jatkuuko asian käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa, en voi tässä vaiheessa ottaa tähän kysymykseen kantaa tavalla, joka olisi puuttumista vailla lainvoimaista päätöstä olevaan asiaan."

- Koska lapsiporno.info:n sensuroinnista on meneillään oikeudenkäynti, joka ilmeisesti etenee korkeimpaan hallinto-oikeuteen, ei oikeusasiamies myöskään voinut ottaa suoraan kantaa sivuston sensurointiin (jos KHO:n kanta on sama kuin HaO:n, että oikeutta valittaa sensuurista tuomioistuimeen ei ole, asiasta voi tehdä päätöksen jälkeen uuden kantelun oikeusasiamiehelle).

- Oikeusasiamies saattoi toimivaltansa rajoissa ottaa kantaa KRP:n toimintaan lain toimeenpanossa ja lisäksi antaa omasta puolestaan suosituksia säädösten kehittämiseksi.

- Oikeusasiamies saattoi myös puhua "yleisellä tasolla" suomalaisen sivuston listalle lisäämiseen liittyvistä seikoista.

- Oikeusasiamies totesi, että KRP toimii asiassa lainmukaisesti, joten sen toiminta ei ole ennakkosensuuria. Näin siksi, että eduskunta on säätäessään lain katsonut sen perustuslain mukaiseksi, eikä oikeusasiamies voi tätä toimivaltansa nojalla kritisoida. KRP noudattaa lakia, joten oikeusasiamiehen näkökulmasta se ei harjoita laitonta ennakkosensuuria. Eri asia on sitten, että laki ei käynyt eduskunnan perustuslakivaliokunnan seulan läpi, joten sen perustuslainmukaisuutta eivät tosiasiallisesti arvioineet muut kuin lausuntokierroksella eräät tahot, joista Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta piti lakia perustuslain vastaisena ennakkosensuurina.

"Keskusrikospoliisin lainmukainen toiminta ei ole perustuslain vastaista ennakkosensuuria. Eri asia on, että poliisin toiminnalla voidaan katsoa olevan tosiasiallista vaikutusta sananvapauden toteutumiseen eli viestien levittämiseen ja vastaanottamiseen. Tätä kysymystä käsittelen jäljempänä."

- Oikeusasiamies totesi, että sivustojen sisältö voi muuttua sen jälkeen kuin ne lisätään listalle, joten selkeä ongelma on jos listaa päivitetään hitaasti.

"Ongelmana on listan päivitys. Jos keskusrikospoliisille ei tehdä ilmoitusta jonkin sivuston osalta, niin sivuston sisällön muuttumisen havaitseminen jää poliisin oma-aloitteisen valvonnan varaan. Estolistalla olevien sivustojen kattava reaaliaikainen seuranta ei ole mahdollista sivustojen määrän takia. Se, kuinka usein listalla olevia sivustoja käydään erikseen omaaloitteisesti tarkastelemassa, jääkin poliisin harkintaan – laissa tai sen esitöissä tätä kysymystä ei ole käsitelty."

"Totean myös, että lapsipornosivustojen "elinkaari" näyttää yleensä olevan varsin lyhyt. Erään selvityksen mukaan vuonna 2007 noin 71 % (lähes kolmesta tuhannesta) sivustoista toimi enintään 50 päivää (Internet Watch Foundation, vuoden 2007 vuosikertomus)."

- Oikeusasiamies piti ongelmallisena lapsipornon määritelmän tulkinnanvaraisuutta.

"Totean myös, että kuten kohdassa 3.2 esitetystä käy ilmi, lapsipornografian käsite sisältää harkinnanvaraisia elementtejä. Esimerkiksi: esitetäänkö lasta sukupuolisiveellisyyttä loukkaavalla tavalla ja onko perusteltua syytä olettaa hänen olevan 18 vuotta nuorempi? Näistä kys ymyksistä voi eri henkilöillä olla eri käsityksiä ja nämä tulkinnanvaraisuudet voivatkin olla yksi syy arvostelulle siitä, että estolistalla on muitakin kuin lapsipornografiaa sisältäviä sivustoja. Keskusrikospoliisin lausunnon mukaan rikoslain nykyinen määritelmä lapsipornografiasta on suojaikärajan ja ns. lapsierotiikan suhteen ongelmallinen ja estotoimien kohdistaminen olisi helpompaa, jos estotoimien perusteena olisi "ilmeinen lapsen seksualisointi"."

- Oikeusasiamies katsoi KRP:n toimineen pääosin asiallisesti, mutta totesi sen, ettei KRP:n myöntämiä virheitä saisi tapahtua enempää:

"Keskusrikospoliisi myöntää itsekin, että listauksessa on sattunut "muutama inhimillinen virhe". Tällaisiakaan virheitä ei tietysti saisi tapahtua: keskusrikospoliisin laatimien luettelojen tulee sisältää vain lapsipornosivustoja. Minulla ei kuitenkaan ole aihetta epäillä, että kysymys olisi sellaisesta huolimattomuudesta, jonka osalta ei riittäisi se, että korostan huolellisuutta luetteloja laadittaessa. Yleisesti minulla ei ole aihetta epäillä, että keskusrikospoliisi laittaisi estolistalle sivustoja, joissa ei olisi ainakin osaksi lapsipornografiaa."

- Kuten todettu, oikeusasiamies ei voi ottaa kantaa lapsiporno.info:n sensurointiin, koska asia on käsiteltävänä tuomioistuimissa, mutta totesi "yleisellä tasolla" muutamia mielenkiintoisia asioita.

"Ensinnäkin on totta, että itse laissa ei lausuta siitä, että estotoimet voitaisiin kohdistaa vain ulkomailla pidettäviin lapsipornosivuihin. Toisaalta lain esitöissä todetaan nimenomaisesti, että "ehdotetun 4 §:n mukaan poliisi voisi laatia, ylläpitää ja päivittää luetteloa sellaisista ulkomaisista (alleviivaus tässä) internetsivustoista, joilla on lapsipornomateriaalia"."

"On tietysti hyvin monia tapoja "edistää toimenpiteitä, joiden avulla voidaan estää pääsy ulkomailla pidettäviin lapsipornosivuihin", joka on määritelty lain tarkoitukseksi sen 1 §:ssä. Pelkästään lain tarkoituksesta ei kuitenkaan käsitykseni mukaan voida tehdä sitä johtopäätöstä, että mikä tahansa toimi, joka edistää lain tarkoitusta, olisi hyväksyttävä ja poliisin toimivallassa. Onkin mielestäni sinänsä olemassa perusteita tulkita tilannetta niin, että lakia ei ole tarkoitettu kotimaisten sivustojen suodatukseen."

"Lisäksi on otettava huomioon, että jos katsotaan, että kotimaisen sivuston ylläpitäjä ilmeisesti syyllistyy rikoslain 17 luvun 18 tai 18a §:ssä tarkoitettuun rikokseen sukupuolisiveellisyyttä loukkaavia kuvia levittäen Internetissä, on käytettävissä sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain 18 §:ssä tarkoitettu verkkoviestin jakelun keskeyttämismääräys."

- Oikeusasiamies mainitsee kihlakunnansyyttäjän päätöksestä, josta en itse asiassa tiedä, mistä jutusta siinä on kyse. Joka tapauksessa valtakunnansyyttäjä on tehnyt lapsiporno.info:sta syyttämättäjättämispäätöksen. Päätöksessä ei tosin kiistetty sitä, etteikö sivusto voisi olla lapsipornosivusto, vaan perusteluna oli se, ettei enää voitu tietää mitä sivustolla olevien linkkien takana olevilla sivustoilla oli Nikin julkaistessa linkit (outo perustelu).

"Toisaalta on, kuten edellä jo mainittiin, todettava, että itse laissa ei ole otettu kantaa siihen, voiko estolistalle asettaa myös kotimaisia sivustoja. Lain tulkinnassa on ensisijaisesti lähdettävä lain sanamuodosta. Keskusrikospoliisi on saanut tulkinnalleen tukea myös Helsingin kihlakunnansyyttäjä Antti Simolan 30.4.2008 tekemästä päätöksestä, jossa hän katsoi, että kun lapsiporno.info-sivusto on rakentanut linkkejä lapsipornosivustoille, on tätä sivustoa itseäänkin arvioitava lapsipornoa levittäväksi sivustoksi. Keskusrikospoliisilla on Simolan mukaan ollut laillinen syy sisällyttää mainittu sivusto estolistalle."

"Joka tapauksessa pidän lain soveltamisen kannalta ongelmallisena sitä, että laissa ei nimenomaisesti säädetä sen soveltamisalan kannalta keskeisestä kysymyksestä, eli siitä, koskeeko se myös kotimaisia sivustoja."

- Google on taas selain:

"Totean vielä, että keskusrikospoliisi on käytettävissäni olevan selvityksen mukaan kohdistanut suodatusta myös esimerkiksi sivustoon, josta poliisi toteaa, ettei sivusto sisällä lapsipornografiaa, mutta joka on valittu estotoimien kohteeksi, koska sivusto tarjoaa keskitetyn ja laajan pääsyn lapsipornografiasivustoille. Lapsipornosivuston määritelmä laissa onkin varsin väljä ("kuvan levittämistä internetin kautta"), ja on mahdollista tulkita tällaisen sivuston olevan "kuvan levittämistä internetin kautta". Toisaalta tähän määritelmään voisi ajatella mahtuvan jopa hakukoneiden (joita tosin ei voitane pitää sivustoina). Erona hakukoneisiin voi myös ajatella olevan, että sivuston, jonne on nimenomaisesti koottu lapsipornografiasivustoille johtavia linkkejä, voidaan tulkita ilmeisen tarkoituksellisesti pyrkivän levittämään lapsipornografiaa (ks. myös jäljempänä kohdassa 3.3.6 tarkemmin selostettu apulaisvaltakunnansyyttäjän päätös, jossa hän katsoi, että linkkien rakentaminen voi sinänsä merkitä aineiston levittämistä rangaistussäännösten tarkoittamassa suhteessa)."

- Jostain kumman syystä apulaisoikeusasiamies mainitsee täysin keskeneräisen ja puolueettomuudeltaan kyseenalaisen Pirate Bay -oikeudenkäynnin:

"Linkityksen oikeudellisen merkityksen arvioinnin ongelmia kohdataan myös muissa yhteyksissä. Esimerkiksi Ruotsissa käydyssä ns. Pirate Bay -oikeudenkäynnissä käräjäoikeus katsoi kolmen henkilön syyllistyneen avunantoon tekijänoikeusrikoksiin, vaikka heidän sivustoillaan ei sinänsä ollut tekijänoikeuksien suojaamaa aineistoja, vaan vain linkkejä."

- Käytännössä oikeusasiamies toteaa, että laki liittyy perustuslaissa suojatun sananvapauden käyttämiseen, ja loogisesti sen olisi siten pitänyt käväistä perustuslakivaliokunnan arvioitavana (tummennettu kohta alla).

"Näin ollen totean vain yleisesti, että [linkityksen laillisuuden/laittomuuden] määrittelemättömyys näyttää sinänsä olevan lainsäätäjän tietoinen ratkaisu. − − Tätä ratkaisua voidaan pitää jossain määrin ongelmallisena, kun estolistalle joutuminen joka tapauksessa avaa (varsin usein toteutuvan) mahdollisuuden joutua suodatuksen kohteeksi. Kun suodatuksella kiistatta on vaikutuksia perustuslaissa suojatun sananvapauden käyttämiselle, tulisi sitä sääntelevän lainsäädännön olla riittävän tarkkarajaista."

"Kanteluissa arvosteltiin sitä, että poliisin ylläpitämä lista lapsipornosivustoista on salassa pidettävä. Lapsipornografian estotoimista annetun lain mukaan poliisin laatimat luettelot lapsipornosivustoista ovat salassa pidettäviä. − − Poliisi menettelee lainmukaisesti, kun se ei anna tietoa kyseisistä salassa pidettävistä luetteloista kuin teleyrityksille."

Muutoksenhausta:

"Useat kantelijat arvostelivat sitä, ettei estolistalle joutunut palveluntarjoaja saa tietoa listalle joutumisesta ja kysytään, miten asiaan voi saada muutosta. Onkin totta, että poliisi ei ilmoita listalle ottamisesta eikä puheena olevassa laissa ole säädetty muutoksenhakumahdollisuudesta.

Estolistan laatiminen on lain esitöissä siten katsottu tosiasialliseksi hallintotoimeksi, joka ei ole valituskelpoinen. Tällaista ratkaisua voidaan perustella, mutta se ei suinkaan ole ainoa mahdollinen.

Omana kannanottonani totean seuraavaa.

Keskusrikospoliisin ratkaisulla merkitä sivusto estolistalle on ilmeisesti varsin usein tosiasiallisesti vaikutusta ainakin sananvapauden eli tietojen (esimerkiksi kuvien) julkistamisen ja vastaanottamisen kannalta. Sillä voi olla merkitystä myös elinkeinovapauteen: kun sivustolle pääsy estetään, ei myöskään siellä mahdollisesti olevia palveluja voida käyttää. Se, että eston (vapaaehtoisesti) toteuttaa teleyritys, ei mielestäni kokonaan poista kytkentää julkisen vallan toimien (eli estolistan laatimisen) ja näiden perusoikeuksien tosiasiallisen toteutumisen väliltä. Vapaaehtoisuuden osalta kiinnittää myös huomiota se, että lain esitöissä todetaan, että liikenne- ja viestintäministeriön tarkoituksena on seurata lain tavoitteiden toteutumista ja jos toivottuja tuloksia ei saada tältä pohjalta aikaan, on ministeriö valmis harkitsemaan velvoittavien lainsäädäntötoimien valmistelun aloittamista.

Totean myös, että Euroopan neuvoston ministerikomitea antoi maaliskuussa 2008 (eli sen jälkeen, kun laki lapsipornografian estotoimista tuli voimaan) suosituksen Internetsuodatuksesta ("on measures to promote the respect for freedom of expression and information with regard to Internet filters", CM/Rec (2008)6), jossa esitetään lukuisia näkökohtia muun muassa suodatuksen toteuttamistavoista ja sen kohteiden oikeusturvasta.

Ylipäätään katson, että kun viranomaisten toiminnalla on tosiasiallisesti edellä todetulla tavalla vaikutusta perusoikeuksien toteutumiselle, niin olisi perusteita myös sille ratkaisulle, että olisi säädetty estolistalle joutumisen olevan saatettavissa tuomioistuimen arvioitavaksi. Tätä puoltaisi mielestäni myös se, että lapsipornografian käsite sisältää arvostuksenvaraisia elementtejä samoin kuin se, mitä edellä kohdassa 3.3.3 on todettu suodatuksen tarkkuuden ongelmista.

Nämä seikat huomioon ottaen ja kun lain soveltamisesta on saatu kokemuksia parin vuoden ajalta, katson olevan aihetta arvioida, tulisiko estotoimien kohteiden oikeusturvaa vahvistaa esimerkiksi säätämällä mahdollisuudesta saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi."

Yhteenveto:

"Varsinaiset ongelmat liittyvät pikemminkin itse lakiin. Se on varsin suppea ja monia mielestäni tärkeitä kysymyksiä on edellä todetusti jätetty käytännön soveltajan ratkaistavaksi. Jos laissa ei säädetä jostain asiasta, niin soveltajan harkintavalta yleensä laajenee.

Pyydänkin liikenne- ja viestintäministeriötä 4.9.2009 mennessä ilmoittamaan, onko sen mielestä edellä esiin tuomani näkökohdat ja mainitsemani eurooppalainen kehitys huomioon ottaen tarvetta uudistaa kyseistä lakia, vai miten sen näkemyksen mukaan edellä esille otetut tulkintakysymykset voidaan muuten saada asianmukaisesti ratkaistuiksi.

Muihin toimenpiteisiin asia ei anna aihetta."