Vuosikertomus 2008

Piraattipuolue ry

Hallituksen vuosikertomus toimintavuodelta 2008 Toimintakausi 13.3.-31.12.2008

1. Yleistä

Piraattipuolue ry on 13.3.2008 perustettu yhdistys, joka pyrkii vaikuttamaan valtiollisiin asioihin olemalla mukana päätöksenteossa ja lakiuudistusten kautta. Piraattipuolue pyrkii turvaamaan kansalaisoikeudet, erityisesti yksityisyyden suojan ja sananvapauden, ja lisäämään kulttuurin ja tiedon vapautta.

Piraattipuolue perustettiin 13.3.2008 Orivedellä ja varsinainen perustuskokous, jossa valittiin pysyvä hallitus, pidettiin Tampereella 24.-25.5.2008. Perustuskokouksessa ja sitä edeltävissä keskusteluissa keskustelupalstalla hahmottui konsensus Piraattipuolueen arvoista. Puolueohjelma omaksuttiin pitkälti Ruotsin piraattipuolueelta ja siihen kuuluvat pääasiallisesti tekijänoikeusjärjestelmän radikaali uudistaminen, yksityisyyden ja sananvapauden turvaaminen ja patenttijärjestelmän hyödyllisyyden uudelleenarviointi. Puolueen arvoihin todettiin myös kuuluvaksi avoimuus puolueen raha-asioissa ja päätöksenteossa, sekä piraattihenkinen epämuodollisuus.

Perustuskokouksen jälkeen puolueessa oli muutama kymmenen jäsentä. Uusia jäseniä alettiin ottaa vastaan 14.7. ja puolueeseen liittyi sen jälkeen viikossa noin 350 jäsentä ja seuraavan kahden viikon aikana vielä noin 200 jäsentä. Vuoden 2008 lopussa jäsenmäärä oli noin 900.

<tähän jäsenmäärän kehitystä kuvaava käppyrä ja ikäjakaumaa kuvaava piirakka>

<tähän kuvaus siitä, minkätyyppisiä tapahtumia Piraattipuolue järjesti ja mihin se osallistui>

2. Yhdistyksen toiminta

2.1. Valtakunnallinen toiminta

2.1.1. Hallituksen toiminta

Piraattipuolue perustettiin ja perustamiskirja allekirjoitettiin Orivedellä 13.3.2008. Tällöin yhdistykselle valittiin väliaikainen hallitus, jonka ainoa tehtävä oli varsinaisen perustuskokouksen järjestäminen.

Perustuskokouksessa Tampereella 24.5.2008 valittiin uusi hallitus, johon tuli seitsemän jäsentä ja kuusi varajäsentä. Puoluesihteeri vaihtui lokakuussa ja joulukuussa hallituksen puheenjohtaja erosi henkilökohtaisista syistä. Uusi puheenjohtajan valitsemista varten päätettiin pitää yhdistyksen ylimääräinen kokous 31.1.2009.

Perustuskokouksessa valittu hallitus kokoontui vuoden loppuun mennessä 23 kertaa. Kokoukset pidettiin kahta lukuunottamatta IRC:ssä. Aluksi kokouset pidettiin hallituksen omalla kanavalla, jolloin kokousta saattoivat seurata vain hallituksen jäsenet, mutta 11.9. kokouksesta lähtien kokoukset pidettiin erillisellä kanavalla, jota kuka tahansa saattoi tulla seuraamaan. Hallituksen kokouksilla olikin poikkeuksetta hallituksen ulkopuolisia seuraajia.

Hallituksen pöytäkirjat julkaistiin Piraattipuolueen wikissä, josta oli myös saatavilla tietoa tulevissa kokouksissa käsiteltävistä asioista. <tähän vielä vähän lisäystä>

Piraattipuolueen hallitus 13.3.-24.5.2008:

• Nimi, tehtävä
• Pasi Palmulehto, puheenjohtaja
• Carl E. Wahlman, varapuheenjohtaja ja tiedottaja
• Harri Kivistö, sihteeri
• Pasi Vähämartti, rahastonhoitaja

Piraattipuolueen hallitus 24.5.2008-:

• Varsinaiset jäsenet
• Nimi, tehtävä
• Carl E. Wahlman (14.12.2008 saakka), puheenjohtaja
• Pasi Palmulehto, varapuheenjohtaja
• Matti Hiltunen, puoluesihteeri 25.5.–27.10.2008
• Kaj Sotala, tiedottaja
• Tuisku Tamminen, kansainvälinen sihteeri
• Harri Kivistö
• Mikko Kunnari

• Varajäsenet
• Nimi, tehtävä
• Pasi Vähämartti, rahastonhoitaja
• Ahto Apajalahti, puoluesihteeri 27.10.2008–
• Patrik Hirvinen
• Jyri Hämäläinen
• Tero Inha
• Lari Yltiö

2.1.2. Tiedotus- ja valistustoiminta

Piraattipuolueen verkkosivusto toimi alusta lähtien puolueen pääasiallisena tiedotuskanavana. Puolueen blogissa julkaistiin aikavälillä 28.5.–31.12. yhteensä 108 kirjoitusta. Blogissa julkaistiin 6.10. alkaen luovan alan asiantuntijoiden vieraskirjoituksia vuoden loppuun mennessä yhteensä 12. Vieraskirjoittajien taustat vaihtelivat muusikoista tekijänoikeusalan asiantuntijoihin ja poliitikkoihin. Lisäksi lähetettiin 13 lehdistötiedotetta ja laadittiin X kannanottoa. Kannanotot ja blogikirjoitukset käsittelivät - -.

Piraattipuolueen näkyvyys tiedotusvälineissä - -.

Verkkosivusto - -.

Tiedotus jäsenille (uutiskirje jne.) - -.

2.1.3. Tapahtumat

Helmikuun lopulla 2008 Matti Hiltunen avasi Piraattipuolueen verkkosivuston ja -yhteisön tuomaan yhteen Piraattipuolueen perustamisesta kiinnostuneet suomalaiset. Lukuisat valtakunnalliset ja paikalliset mediat tarttuivat uutiseen Piraattipuolueen perustamisesta ja lähes 600 kiinnostunutta ympäri maan liittyi mukaan keskustelupalstalle ensimmäisen kahden kuukauden aikana.

Piraattipuolue perustettiin 13.3. Orivedellä, jolloin valittiin väliaikainen hallitus, joka ryhtyi valmistelemaan varsinaista perustuskokousta. Toukokuussa 24.-25.5. pidetyssä perustuskokouksessa oli paikalla noin 50 ihmistä. Perustuskokouksen kunniavieraana oli Ruotsin piraattipuolueen puheenjohtaja Rickard Falkvinge. Lauantaina 24.5. pidettiin varsinainen kokous, jossa hyväksyttiin puolueohjelma ja valittiin uusi hallitus. Sunnuntaina 25.5. suunniteltiin puolueen tulevaa toimintaa ja uusi hallitus kokoontui ensimmäisen kerran.

Assembly, Animecon. Ylimääräinen kokous Jyväskylässä. Paljonko tapaamisia yhteensä.

Toimintavuosi päättyi 31.12. Helsingissä järjestettyyn Ruotsin televakoilulain eli FRA-lain vastaiseen mielenosoitukseen, jonka järjestämisessä Piraattipuolue oli vahvasti mukana.

2.1.4. Yhdistys- ja puoluerekisterit ja kannattajakorttien keräys

Piraattipuolue hyväksyttiin yhdistysrekisteriin 9.9.2008. Tämän jälkeen 12.9. aloitettiin 5 000 tarvittavan kannattajakortin kerääminen puoluerekisteriin pääsyä varten. Ensimmäiset 1 000 kannattajakorttie kerättiin alle kuukaudessa ja 2 000 tuli täyteen marraskuun loppupuolella. Viikolla 31.10.–7.11. järjestettiin kannattajakorttien keräystapahtumia Helsingissä, Joensuussa, Joutsenossa, Jyväskylässä, Tampereella ja Turussa. Yhteensä syys–joulukuussa järjestettiin lähes 30 kannattajakorttien keräystapahtumaa. Lisäksi kannattajakortin saattoi käydä allekirjoittamassa tavallisissa paikallistapaamisissa.

Joulukuussa käynnistettiin kannattajakorttikampanjan vauhdittamiseksi Allekirjoita.fi-palvelu, josta saattoi ilmaiseksi tilata itselleen kannattajakortteja täytettäväksi. Vuoden 2008 lopussa oli kerättynä ainakin 2 587 kannattajakorttia. Kannattajakorttien keräys oli määrä saada valmiiksi niin hyvissä ajoin, että Piraattipuolueen olisi ollut mahdollista osallistua europarlamenttivaaleihin kesäkuussa 2009.

2.2. Kansainvälinen toiminta

Piraattipuolue on osa kansainvälistä piraattiliikettä, jonka yhteistyöelimenä toimii Pirate Parties International (PPI) -verkosto. Hallitus piti alusta lähtien kansainvälistä yhteistyötä piraattipuolueiden välillä tärkeänä puolueen toiminnan kannalta ja valitsi puolueelle kansainvälisen sihteerin hoitamaan kansainvälisiä asioita.

Kansainvälinen sihteeri Tuisku Tamminen osallistui kesäkuussa Uppsalassa pidettyyn 3. piraattipuolueiden kansainväliseen konferenssiin, jossa eri maiden piraattipuolueiden edustajat tutustuivat toisiinsa ja puolueidensa käytäntöihin. Konferenssissa laadittiin ”Uppsalan julistus” piraattipuolueiden yhteisen eurovaalityön pohjaksi. Osallistuminen konferenssiin heti puolueen toiminnan alkuvaiheessa oli tärkeä askel kansainvälisen yhteistyön kehittämisessä. Lisäksi Tamminen oli edustamassa Piraattipuoluetta Euroopan sosiaalifoorumissa Ruotsissa 17.–21.9.

Piraattipuolueiden 4. kansainvälisen konferenssin pitopaikaksi päätettiin Helsinki, ja ajankohdaksi 30.1.-1.2.2009. Kansainvälisen konferenssin valmistelu alkoi vuoden 2008 lopulla kansainvälisen sihteerin johdolla.

PPI-verkostossa vuosi kului erityisesti suunniteltaessa yhteistä ansainvälistä piraattiliikkeen ohjelmajulistusta. Vuoden 2008 lopussa julistuksen valmistelu oli edennyt loppuvaiheeseen, ja se päätettiin tuoda kansainvälisen konferenssin käsittelyyn.

2.3. Paikallistoiminta

Piraattipuolueen paikallistoiminta päätettiin järjestää ensisijaisesti vaalipiireittäin. Tähän oli syynä se, että eduskuntavaalien ehdokasasettelu katsottiin järkevimmäksi toteuttaa vaalipiiritasolla, jolloin vaalipiireistä muodostuivat paikallistoiminnan luonnolliset rajat. Heti alusta lähtien oli selvää, että vaalipiireihin pyritään aikanaan perustamaan piiriyhdistykset. Piiriyhdistysten perustaminen ei kuitenkaan tullut vielä ajankohtaiseksi vuoden 2008 aikana.

Paikallistoiminta päädyttiin organisoimaan toistaiseksi siten, että hallitus nimitti kutakin aktiivista vaalipiiriä kohden 1–2 vaalipiirivastaavaa, joiden tehtävänä oli järjestää paikallistoimintaa. Säännöllinen paikallistoiminta saatiin käynnistettyä Helsingin, Pirkanmaan, ja Varsinais-Suomen vaalipiireissä. Helsingissä järjestetyssä toiminnassa oli osanottajia myös muualta pääkaupunkiseudulta. Muiksi paikallistoiminnan keskuksiksi muodostuivat Tampere ja Turku.

2.3.1. Helsinki

Ensimmäiset pääkaupunkiseutulaisille tarkoitetut piraattitapaamiset pidettiin Helsingissä jo ennen perustuskokousta. Tapaamiset muuttuivat suhteellisen säännöllisiksi syyskuussa ja niihin osallistui yhteensä pari-kolmekymmentä eri henkilöä.

Elokuussa paikalliset piraatit osallistuivat Assembly-tapahtuman aikana järjestettyyn Piraattipuolueen mainostus- ja jäsenkeräystoimintaan sekä tapaamiseen ja isännöivät hallituksen kokousta ja siihen liittynyttä piraattitapaamista.

Piraattipuolue osallistui Alternative Party -tapahtumaan 24.–26.10. pääkaupunkiseutulaisten piraattien voimin. Piraattipuolue piti tapahtumassa esittelypöytää ja kananttajakortteja täytettiin tapahtuman aikana noin 130.

2.3.2. Pirkanmaa

Tapaamiset, Animecon

2.3.3. Varsinais-Suomi

Tapaamiset

2.3.4. Muut vaalipiirit

Kannattajakorttien keräystapahtumia ja muita tapaamisia järjestettiin myös Espoossa (Uudenmaan vaalipiiri), Joensuussa (Pohjois-Karjalan vaalipiiri), Joutsenossa (Etelä-Karjalan vaalipiiri), Jyväskylässä (Keski-Suomen vaalipiiri), Lahdessa (Hämeen vaalipiiri), Oulussa (Oulun vaalipiiri), Raumalla (Satakunnan vaalipiiri) ja Vaasassa (Vaasan vaalipiiri).

3. Varainkäyttö

Piraattipuolueen varainkäyttö alkoi vuoden 2008 joulukuussa pienimuotoisena. Kuluja meni verkkosivujen ylläpitämiseen, tiedotusmateriaalin hankintaan ja kannattajakorttien postituskuluihin yhteensä 400 euroa, ja lahjoituksia saatiin kulujen kattamiseksi 490 euroa. Vuonna 2008 ei kerätty jäsenmaksua.

Joulukuussa jätettiin rahankeräyslupahakemus lahjoitusten keräämisen helpottamiseksi. Loppuvuodesta suunniteltiin verkkokaupan avaamista kannatustuotteiden myyntiä varten. Hallitus päätti 29.12. olla keräämättä jäsenmaksua vuodelta 2009. Vuoden 2009 pääasiallisiksi tulonlähteiksi arvioitiin rahankeräyksen avulla saatavia lahjoituksia ja kannatustuotemyynnin tuottoja.