Ero sivun ”Purje 1005 kolumni” versioiden välillä

PiraattiWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(2 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 7: Rivi 7:
Finreactorin ja parin muunkin tiedostonjakotuomion jälkimaingeissa on paikallaan kysyä, miksi ihmiset lataavat tekijänoikeudella suojattua materiaalia.
Finreactorin ja parin muunkin tiedostonjakotuomion jälkimaingeissa on paikallaan kysyä, miksi ihmiset lataavat tekijänoikeudella suojattua materiaalia.


Ihmisillä on polttava halu niin hankkia kuin jakaakin kaikkea. Villi tiedostonjako on lisensoitujen kaupallisten palveluiden ohella vain yksi tapa saada haluamansa. Jos laillista ja helppoa keinoa hankkia esimerkiksi tv-sarjoja ei ole, se tehdään laittomasti. Tässä ei ole mitään omituista: kun virallista tarjontaa ei ole, syntyvät mustat markkinat.
Ihmisillä on polttava halu niin hankkia kuin jakaakin kaikkea. Villi tiedostonjako on lisensoitujen kaupallisten palveluiden ohella vain yksi tapa saada haluamansa. Jos laillista ja helppoa keinoa hankkia esimerkiksi tv-sarjoja ei ole, se tehdään laittomasti. Tässä ei ole mitään omituista: kun virallista tarjontaa ei ole, syntyvät mustat markkinat.


Mitä teen, kun haluan katsoa brittiläisen Doctor Who -tv-sarjan viidennen tuotantokauden toisen jakson heti ja hyvälaatuisena. Tätä ei BBC tarjoa. Entäs, jos haluan kuunnella Alivaltionsihteerin jonkin Radio Mafiassa soineen sketsin? En saa, vaikka haluaisin maksaa.
Mitä teen, kun haluan katsoa brittiläisen Doctor Who -tv-sarjan viidennen tuotantokauden toisen jakson heti ja hyvälaatuisena? Tätä ei BBC tarjoa. Entä jos haluan kuunnella Alivaltiosihteerin jonkin Radio Mafiassa soineen sketsin? En saa, vaikka haluaisin maksaa.


Mediateollisuuden edustajat ihmettelevät usein sitä, miksi nykyiset palvelut eivät kelpaa: “Mikseivät jotkut ole valmiita maksamaan nettikaupassa edes euroa musiikkitiedostosta?” Suomessakin jaksetaan ihmetellä sitä, miksi useammat eivät käytä jo olemassa olevia esimerkiksi äänitteiden nettiostopalveluita.  
Mediateollisuuden edustajat ihmettelevät usein sitä, miksi nykyiset palvelut eivät kelpaa: “Mikseivät jotkut ole valmiita maksamaan nettikaupassa edes euroa musiikkitiedostosta?” Suomessakin jaksetaan ihmetellä sitä, miksi useammat eivät käytä jo olemassa olevia esimerkiksi äänitteiden nettiostopalveluita.  


Syy epäsuosioon on se, että nämä palvelut tuppaavat aina olemaan myöhässä, ja ne pilataan usein kopiosuojauksilla ja huonolla käytettävyydellä. Lobbarit ihmettelevät nyt yksittäisten musiikkitiedostojen myyntiä, vaikka sellaiset palvelut olisivat pitäneet olla kaiken kansan saatavilla reilut kymmenen vuotta sitten. Taas ollaan myöhässä. Musiikin saralla nyt on Groovesharkin ja Spotifyn streamauksen aikakausi.
Syy epäsuosioon on se, että nämä palvelut tuppaavat aina olemaan myöhässä, ja ne pilataan usein kopiosuojauksilla ja huonolla käytettävyydellä. Lobbarit ihmettelevät nyt yksittäisten musiikkitiedostojen myyntiä, vaikka sellaisten palveluiden olisi pitänyt olla kaiken kansan saatavilla reilut kymmenen vuotta sitten. Taas ollaan myöhässä. Musiikin saralla nyt on Groovesharkin ja Spotifyn streamauksen aikakausi.


Kerta toisensa jälkeen huomataan, että korkean profiilin viihdeteollisuuden ulkopuoliset harrastelijat luovat parempia palveluita kuin ne, joilla on käytettävissään tuotekehitykseen paljon rahaa.
Kerta toisensa jälkeen huomataan, että korkean profiilin viihdeteollisuuden ulkopuoliset harrastelijat luovat parempia palveluita kuin ne, joilla on käytettävissään tuotekehitykseen paljon rahaa.


Luovan alan markkinat ovat kysyntävetoiset. Tärkeintä ei ole, että tuottajat saavat uuden rahastuskanavan, vaan että kansalaiset saavat haluamansa kulttuurinautinnon mahdollisimman helposti. Uudet, toimivat ja helppokäyttöiset musiikin kuunteluun ja videoiden katseluun keskittyvät palvelut eivät ole tiedostonjaon tappajia, vaan sen suurimpia kilpailijoita.
Luovan alan markkinat ovat kysyntävetoiset. Tärkeintä ei ole, että tuottajat saavat uuden rahastuskanavan, vaan että kansalaiset saavat haluamansa kulttuurinautinnon mahdollisimman helposti. Uudet, toimivat ja helppokäyttöiset musiikin kuunteluun ja videoiden katseluun keskittyvät palvelut eivät ole tiedostonjaon "tappajia" vaan sen suurimpia kilpailijoita.


Ihmiset eivät hae viihdettään sieltä, mistä sen saa halvimpaan hintaan, vaan sieltä, mistä sen saa helpoiten. Piratismi ei ole ongelma eikä syy rangaista kuluttajia, vaan seuraus viihdeteollisuuden omasta hitaudesta ja välinpitämättömyydestä.
Ihmiset eivät hae viihdettään sieltä, mistä sen saa halvimpaan hintaan, vaan sieltä, mistä sen saa helpoiten. Piratismi ei ole ongelma eikä syy rangaista kuluttajia, vaan seuraus viihdeteollisuuden omasta hitaudesta ja välinpitämättömyydestä.

Nykyinen versio 16. lokakuuta 2010 kello 02.25

Spotify on tiedostonjakoa helpompi musiikkinautinto. Lisensoidut palvelut kilpailevat suoraan tiedostonjaon kanssa.

Miksi waretamme?

Joonas Mäkinen

Finreactorin ja parin muunkin tiedostonjakotuomion jälkimaingeissa on paikallaan kysyä, miksi ihmiset lataavat tekijänoikeudella suojattua materiaalia.

Ihmisillä on polttava halu niin hankkia kuin jakaakin kaikkea. Villi tiedostonjako on lisensoitujen kaupallisten palveluiden ohella vain yksi tapa saada haluamansa. Jos laillista ja helppoa keinoa hankkia esimerkiksi tv-sarjoja ei ole, se tehdään laittomasti. Tässä ei ole mitään omituista: kun virallista tarjontaa ei ole, syntyvät mustat markkinat.

Mitä teen, kun haluan katsoa brittiläisen Doctor Who -tv-sarjan viidennen tuotantokauden toisen jakson heti ja hyvälaatuisena? Tätä ei BBC tarjoa. Entä jos haluan kuunnella Alivaltiosihteerin jonkin Radio Mafiassa soineen sketsin? En saa, vaikka haluaisin maksaa.

Mediateollisuuden edustajat ihmettelevät usein sitä, miksi nykyiset palvelut eivät kelpaa: “Mikseivät jotkut ole valmiita maksamaan nettikaupassa edes euroa musiikkitiedostosta?” Suomessakin jaksetaan ihmetellä sitä, miksi useammat eivät käytä jo olemassa olevia esimerkiksi äänitteiden nettiostopalveluita.

Syy epäsuosioon on se, että nämä palvelut tuppaavat aina olemaan myöhässä, ja ne pilataan usein kopiosuojauksilla ja huonolla käytettävyydellä. Lobbarit ihmettelevät nyt yksittäisten musiikkitiedostojen myyntiä, vaikka sellaisten palveluiden olisi pitänyt olla kaiken kansan saatavilla reilut kymmenen vuotta sitten. Taas ollaan myöhässä. Musiikin saralla nyt on Groovesharkin ja Spotifyn streamauksen aikakausi.

Kerta toisensa jälkeen huomataan, että korkean profiilin viihdeteollisuuden ulkopuoliset harrastelijat luovat parempia palveluita kuin ne, joilla on käytettävissään tuotekehitykseen paljon rahaa.

Luovan alan markkinat ovat kysyntävetoiset. Tärkeintä ei ole, että tuottajat saavat uuden rahastuskanavan, vaan että kansalaiset saavat haluamansa kulttuurinautinnon mahdollisimman helposti. Uudet, toimivat ja helppokäyttöiset musiikin kuunteluun ja videoiden katseluun keskittyvät palvelut eivät ole tiedostonjaon "tappajia" vaan sen suurimpia kilpailijoita.

Ihmiset eivät hae viihdettään sieltä, mistä sen saa halvimpaan hintaan, vaan sieltä, mistä sen saa helpoiten. Piratismi ei ole ongelma eikä syy rangaista kuluttajia, vaan seuraus viihdeteollisuuden omasta hitaudesta ja välinpitämättömyydestä.