Yhdistyslaki2 - Muutoshistoria

Scoffa (10. elokuuta 2009 kello 02.07)

2009-08-10T02:07:45Z

← Vanhempi versio		Versio 10. elokuuta 2009 kello 02.07
Rivi 11:		Rivi 11:
	*[http://wiki.piraattipuolue.fi/images/1/1f/Yhdistyslakikysely.pdf Kannanotto 16.1.2009]		*[http://wiki.piraattipuolue.fi/images/1/1f/Yhdistyslakikysely.pdf Kannanotto 16.1.2009]
	*[http://wiki.piraattipuolue.fi/images/4/40/Yhdistyslakijuttu.pdf Selvitys 3.6.2009]		*[http://wiki.piraattipuolue.fi/images/4/40/Yhdistyslakijuttu.pdf Selvitys 3.6.2009]
			*[http://wiki.piraattipuolue.fi/images/b/b9/PP_yhdistyslaki_etaosallistuminen_100809.pdf Selvitys 10.8.2009]

	=Selvitys=		=Selvitys=

Scoffa: /* 2.4. Äänestäminen etäosallistumisessa */

2009-08-10T00:03:16Z

2.4. Äänestäminen etäosallistumisessa

← Vanhempi versio		Versio 10. elokuuta 2009 kello 00.03
Rivi 103:		Rivi 103:
	Muut kuin suljetut äänestykset voidaan etäosallistumisessa järjestää vastaavalla tavalla avoimesti kuin perinteisessäkin kokoustavassa. Viittaaminen lienee yleisin äänestystapa, tämän voi korvata siten, että etäosallistuja joko kirjoittaa tai lausuu ääneen oman äänensä.		Muut kuin suljetut äänestykset voidaan etäosallistumisessa järjestää vastaavalla tavalla avoimesti kuin perinteisessäkin kokoustavassa. Viittaaminen lienee yleisin äänestystapa, tämän voi korvata siten, että etäosallistuja joko kirjoittaa tai lausuu ääneen oman äänensä.

	Suljettuja äänestyksiä voidaan järjestää helposti videokonferenssiohjelmistoissa. Ne eivät tosin välttämättä salli kovin monimutkaisia äänestystapoja. Lisäksi on mahdollista esimerkiksi hankkia oma internet-selaimessa toimiva äänestyssovellus. Tällaisten sovellusten laatiminen on melko yksinkertaista. Yksinkertaisimmillaan äänestyssovellus olisi vastaanvalainen kuin tavanomaiset nettigallupit. Näissä äänestyssovelluksissa teknisen ylläpitäjän on mahdollista yhdistää ääni ja äänestäjä toisiinsa. Kokouksen osanottajien tai ääntenlaskijoiden ei ole kuitenkaan mahdollista yhdistää ääntä ja äänestäjää (paitsi jos he itse huolehtivat myös teknisestä ylläpidosta). Nettigallup-tyyppiset äänestyssovellukset tarjoavat kuitenkin useimmille yhdistyksille varmasti riittävän tasoisen äänestyssalaisuuden. Laki sallii jo nyt kirjeäänestyksen, jossa joudutaan täysin luottamaan kirjeiden käsittelijöihin (että he eivät yhdistä lähetyskuorta ja äänestyslippukuorta). Kun etäosallistuminen sallitaan lainsäädännössä, yhdistyskäyttöön sopivia äänestyssovelluksia ilmaantunee melko nopeasti saataville. Yksi hyvä esimerkki jo valmiiksi löytyvästä suomenkielisestä äänestyssovelluksesta on phpESP, joka tarjoaa laajat säätömahdollisuudet ja on äänestäjälle äärimmäisen yksinkertainen käyttää. Sovellus antaa mahdollisuuden käyttäjätunnusten käyttöön, erilaisiin äänestysmuotoihin ja laskentatapoihin, sekä toimii kokonaan www-selaimen kautta. Nettigallup-~~tyyppisestä äänestyssovelluksesta kokeilimme~~ mm. twiigs ~~sivuston tarjoamia mahdollisuuksia ja nekin~~ riittäisivät varmasti useimmille pienille yhdistyksille.		Suljettuja äänestyksiä voidaan järjestää helposti videokonferenssiohjelmistoissa. Ne eivät tosin välttämättä salli kovin monimutkaisia äänestystapoja. Lisäksi on mahdollista esimerkiksi hankkia oma internet-selaimessa toimiva äänestyssovellus. Tällaisten sovellusten laatiminen on melko yksinkertaista. Yksinkertaisimmillaan äänestyssovellus olisi vastaanvalainen kuin tavanomaiset nettigallupit. Näissä äänestyssovelluksissa teknisen ylläpitäjän on mahdollista yhdistää ääni ja äänestäjä toisiinsa. Kokouksen osanottajien tai ääntenlaskijoiden ei ole kuitenkaan mahdollista yhdistää ääntä ja äänestäjää (paitsi jos he itse huolehtivat myös teknisestä ylläpidosta). Nettigallup-tyyppiset äänestyssovellukset tarjoavat kuitenkin useimmille yhdistyksille varmasti riittävän tasoisen äänestyssalaisuuden. Laki sallii jo nyt kirjeäänestyksen, jossa joudutaan täysin luottamaan kirjeiden käsittelijöihin (että he eivät yhdistä lähetyskuorta ja äänestyslippukuorta). Kun etäosallistuminen sallitaan lainsäädännössä, yhdistyskäyttöön sopivia äänestyssovelluksia ilmaantunee melko nopeasti saataville. Yksi hyvä esimerkki jo valmiiksi löytyvästä suomenkielisestä äänestyssovelluksesta on phpESP, joka tarjoaa laajat säätömahdollisuudet ja on äänestäjälle äärimmäisen yksinkertainen käyttää. Sovellus antaa mahdollisuuden käyttäjätunnusten käyttöön, erilaisiin äänestysmuotoihin ja laskentatapoihin, sekä toimii kokonaan www-selaimen kautta. Nettigallup-tyyppisiä sivustoja on tarjolla paljon ja mm. twiigs sivusto tarjoaa kaikki perusominaisuudet, jotka riittäisivät varmasti useimmille pienille yhdistyksille.

	====Esimerkki äänestyksen kulusta====		====Esimerkki äänestyksen kulusta====

Scoffa: /* 2.4. Äänestäminen etäosallistumisessa */

2009-08-09T23:58:13Z

2.4. Äänestäminen etäosallistumisessa

← Vanhempi versio		Versio 9. elokuuta 2009 kello 23.58
Rivi 103:		Rivi 103:
	Muut kuin suljetut äänestykset voidaan etäosallistumisessa järjestää vastaavalla tavalla avoimesti kuin perinteisessäkin kokoustavassa. Viittaaminen lienee yleisin äänestystapa, tämän voi korvata siten, että etäosallistuja joko kirjoittaa tai lausuu ääneen oman äänensä.		Muut kuin suljetut äänestykset voidaan etäosallistumisessa järjestää vastaavalla tavalla avoimesti kuin perinteisessäkin kokoustavassa. Viittaaminen lienee yleisin äänestystapa, tämän voi korvata siten, että etäosallistuja joko kirjoittaa tai lausuu ääneen oman äänensä.

	Suljettuja äänestyksiä voidaan järjestää helposti videokonferenssiohjelmistoissa. Ne eivät tosin välttämättä salli kovin monimutkaisia äänestystapoja. Lisäksi on mahdollista esimerkiksi hankkia oma internet-selaimessa toimiva äänestyssovellus. Tällaisten sovellusten laatiminen on melko yksinkertaista. Yksinkertaisimmillaan äänestyssovellus olisi vastaanvalainen kuin tavanomaiset nettigallupit. Näissä äänestyssovelluksissa teknisen ylläpitäjän on mahdollista yhdistää ääni ja äänestäjä toisiinsa. Kokouksen osanottajien tai ääntenlaskijoiden ei ole kuitenkaan mahdollista yhdistää ääntä ja äänestäjää (paitsi jos he itse huolehtivat myös teknisestä ylläpidosta). Nettigallup-tyyppiset äänestyssovellukset tarjoavat kuitenkin useimmille yhdistyksille varmasti riittävän tasoisen äänestyssalaisuuden. Laki sallii jo nyt kirjeäänestyksen, jossa joudutaan täysin luottamaan kirjeiden käsittelijöihin (että he eivät yhdistä lähetyskuorta ja äänestyslippukuorta). Kun etäosallistuminen sallitaan lainsäädännössä, yhdistyskäyttöön sopivia äänestyssovelluksia ilmaantunee melko nopeasti saataville.		Suljettuja äänestyksiä voidaan järjestää helposti videokonferenssiohjelmistoissa. Ne eivät tosin välttämättä salli kovin monimutkaisia äänestystapoja. Lisäksi on mahdollista esimerkiksi hankkia oma internet-selaimessa toimiva äänestyssovellus. Tällaisten sovellusten laatiminen on melko yksinkertaista. Yksinkertaisimmillaan äänestyssovellus olisi vastaanvalainen kuin tavanomaiset nettigallupit. Näissä äänestyssovelluksissa teknisen ylläpitäjän on mahdollista yhdistää ääni ja äänestäjä toisiinsa. Kokouksen osanottajien tai ääntenlaskijoiden ei ole kuitenkaan mahdollista yhdistää ääntä ja äänestäjää (paitsi jos he itse huolehtivat myös teknisestä ylläpidosta). Nettigallup-tyyppiset äänestyssovellukset tarjoavat kuitenkin useimmille yhdistyksille varmasti riittävän tasoisen äänestyssalaisuuden. Laki sallii jo nyt kirjeäänestyksen, jossa joudutaan täysin luottamaan kirjeiden käsittelijöihin (että he eivät yhdistä lähetyskuorta ja äänestyslippukuorta). Kun etäosallistuminen sallitaan lainsäädännössä, yhdistyskäyttöön sopivia äänestyssovelluksia ilmaantunee melko nopeasti saataville. Yksi hyvä esimerkki jo valmiiksi löytyvästä suomenkielisestä äänestyssovelluksesta on phpESP, joka tarjoaa laajat säätömahdollisuudet ja on äänestäjälle äärimmäisen yksinkertainen käyttää. Sovellus antaa mahdollisuuden käyttäjätunnusten käyttöön, erilaisiin äänestysmuotoihin ja laskentatapoihin, sekä toimii kokonaan www-selaimen kautta. Nettigallup-tyyppisestä äänestyssovelluksesta kokeilimme mm. twiigs sivuston tarjoamia mahdollisuuksia ja nekin riittäisivät varmasti useimmille pienille yhdistyksille.

	====Esimerkki äänestyksen kulusta====		====Esimerkki äänestyksen kulusta====

Puuhkaja: /* Audio- ja videoyhteys */ oikolukua

2009-08-09T21:17:52Z

Audio- ja videoyhteys: oikolukua

← Vanhempi versio		Versio 9. elokuuta 2009 kello 21.17
Rivi 123:		Rivi 123:
	3. Open Meetingsissä kaikki etäosallistujat näkevät muut läsnäolevat etäosallistujat (nimen/nimimerkin ja mahdollisen videokuvan). Ääni- ja kuvayhteys fyysiseltä kokouspaikalta voidaan lähettää esimerkiksi kokouksen puheenjohtajan kautta.		3. Open Meetingsissä kaikki etäosallistujat näkevät muut läsnäolevat etäosallistujat (nimen/nimimerkin ja mahdollisen videokuvan). Ääni- ja kuvayhteys fyysiseltä kokouspaikalta voidaan lähettää esimerkiksi kokouksen puheenjohtajan kautta.

	4. Etäosallistujat voivat käyttää puheenvuorojen pitämiseen ääni- ja kuvayhteyttä tai pelkkää ääniyhteyttä ~~osallistumiseen~~. Ohjelmistossa on myös tekstin kirjoitusominaisuus, jolla voisi esimerkiksi pyytää puheenvuoroja. Puheenjohtajan Open ~~Meeting~~ -näkymä heijastetaan fyysisellä kokouspaikalla valkokankaalle.		4. Etäosallistujat voivat käyttää puheenvuorojen pitämiseen ääni- ja kuvayhteyttä tai pelkkää ääniyhteyttä. Ohjelmistossa on myös tekstin kirjoitusominaisuus, jolla voisi esimerkiksi pyytää puheenvuoroja. Puheenjohtajan Open Meetings -näkymä heijastetaan fyysisellä kokouspaikalla valkokankaalle.

	5. Open Meetingsissä jokainen käyttäjä näkee edessään ruudun, jolle voidaan asettaa näkyville haluttua tekstiä tai kuvaa, esimerkiksi esityslista.		5. Open Meetingsissä jokainen käyttäjä näkee edessään ruudun, jolle voidaan asettaa näkyville haluttua tekstiä tai kuvaa, esimerkiksi esityslista. Näytettävää sisältöä voidaan vaihtaa kokouksen edetessä.

	6. Open Meetingsissä voidaan luoda yksinkertaisia kyllä/ei-äänestyksiä sekä useamman vaihtoehdon äänestyksiä. Äänestykset ovat suljettuja: kukaan ei näe mitä tietty henkilö on äänestänyt. Muissa kuin suljetuissa äänestyksissä ääni voidaan antaa muulla tavalla, esim. ääneen sanomalla (vrt. viittauskäytäntö perinteisessä kokouksessa).		6. Open Meetingsissä voidaan luoda yksinkertaisia kyllä/ei-äänestyksiä sekä useamman vaihtoehdon äänestyksiä. Äänestykset ovat suljettuja: kukaan ei näe mitä tietty henkilö on äänestänyt. Muissa kuin suljetuissa äänestyksissä ääni voidaan antaa muulla tavalla, esim. ääneen sanomalla (vrt. viittauskäytäntö perinteisessä kokouksessa).

	Open Meetings on vielä kehittelyvaiheessa oleva selaimessa toimiva ilmainen ja avoimen lähdekoodin videokonferenssiohjelmisto. Vastaava ohjelmisto on esimerkiksi Adobe Acrobat Connect Pro (maksullinen, saatavilla myös ilmainen 30 päivän kokeiluversio). Lisäksi esimerkiksi kaikissa Windows XP -käyttöjärjestelmissä on valmiiksi asennetuna NetMeeting-ohjelmisto, jossa on ~~samat ominaisuudet~~. Ohjelmiston huono puoli on se, ettei se toimi muissa käyttöjärjestelmissä.		Open Meetings on vielä kehittelyvaiheessa oleva selaimessa toimiva ilmainen ja avoimen lähdekoodin videokonferenssiohjelmisto. Vastaava ohjelmisto on esimerkiksi Adobe Acrobat Connect Pro (maksullinen, saatavilla myös ilmainen 30 päivän kokeiluversio). Lisäksi esimerkiksi kaikissa Windows XP -käyttöjärjestelmissä on valmiiksi asennetuna NetMeeting-ohjelmisto, jossa on samoja ominaisuuksia. Ohjelmiston huono puoli on se, ettei se toimi muissa käyttöjärjestelmissä.

	====Audioyhteys====		====Audioyhteys====

Puuhkaja: /* 2.3. Osallistujien tunnistaminen */ oikolukua

2009-08-09T21:09:13Z

2.3. Osallistujien tunnistaminen: oikolukua

← Vanhempi versio		Versio 9. elokuuta 2009 kello 21.09
Rivi 90:		Rivi 90:

	===2.3. Osallistujien tunnistaminen===		===2.3. Osallistujien tunnistaminen===
	Nykyään yhdistystoiminnassa ei ole yleensä tapana erityisesti tunnistaa kokoukseen osallistujia. Äänestystilanteissakin usein lähinnä kysytään, onko paikalla ketään joka ei ole jäsen, ja pyydetään heitä olemaan äänestämättä. Yhdistysten toiminta perustuu keskinäiseen luottamukseen. Sähköiset osallistumiskäytännöt perustuvat samaan keskinäiseen luottamukseen eivätkä yleensä edellytä järeämpiä "tunnistamiskäytäntöjä" kuin perinteisetkään kokoukset. Lähinnä suljettu lippuäänestys edellyttäisi äänioikeuden varmistamista. Sopivan varmennustavan löytäminen tulee jättää kunkin yhdistyksen omaan harkintaan. Mikäli laki edellyttää järeitä tunnistautumiskeinoja, kustannukset nousevat ~~pienille~~ yhdistyksille helposti kohtuuttomiksi.		Nykyään yhdistystoiminnassa ei ole yleensä tapana erityisesti tunnistaa kokoukseen osallistujia. Äänestystilanteissakin usein lähinnä kysytään, onko paikalla ketään joka ei ole jäsen, ja pyydetään heitä olemaan äänestämättä. Yhdistysten toiminta perustuu keskinäiseen luottamukseen. Sähköiset osallistumiskäytännöt perustuvat samaan keskinäiseen luottamukseen, eivätkä yleensä edellytä järeämpiä "tunnistamiskäytäntöjä" kuin perinteisetkään kokoukset. Lähinnä suljettu lippuäänestys edellyttäisi äänioikeuden varmistamista. Sopivan varmennustavan löytäminen tulee jättää kunkin yhdistyksen omaan harkintaan. Mikäli laki edellyttää järeitä tunnistautumiskeinoja, kustannukset nousevat pienehköille yhdistyksille helposti kohtuuttomiksi.

	Sähköiset toimintatavat eivät ole erityisen epäluotettavia, sillä suurin osa ihmisistä haluaa käyttäytyä hyvin niin netissä kuin muuallakin. Yhdistyslain uudistamisessa on lähdettävä tästä näkökulmasta, ei perusteettomista ennakkoluuloista sähköisiä toimintatapoja kohtaan. Häiriköinti etäosallistumisessa voi olla sosiaalisesti helpompaa kuin oltaessa fyysisesti kokouspaikalla, mutta toisaalta häirikkö voidaan poistaa keskustelusta helposti.		Sähköiset toimintatavat eivät ole erityisen epäluotettavia, sillä suurin osa ihmisistä haluaa käyttäytyä hyvin niin netissä kuin muuallakin. Yhdistyslain uudistamisessa on lähdettävä tästä näkökulmasta, ei perusteettomista ennakkoluuloista sähköisiä toimintatapoja kohtaan. Häiriköinti etäosallistumisessa voi tosin olla sosiaalisesti helpompaa kuin oltaessa fyysisesti kokouspaikalla, mutta toisaalta häirikkö voidaan poistaa keskustelusta helposti.

	Varotoimien järeys ja hinta riippuvat myös yhdistyksen koosta. Jos SAK päättäisi järjestää sähköisen jäsenäänestyksen kaikille miljoonalle jäsenelleen, se vaatisi epäilemättä rahaa ja aikaa, mutta saattaisi yhä hyvinkin tulla halvemmaksi kuin nykylain sallima postiäänestys. Jos taas parin tuhannen jäsenen Piraattipuolue järjestää sellaisen, se onnistuu vähällä vaivalla ja jopa ilmaiseksi.		Varotoimien järeys ja hinta riippuvat myös yhdistyksen koosta. Jos SAK päättäisi järjestää sähköisen jäsenäänestyksen kaikille miljoonalle jäsenelleen, se vaatisi epäilemättä rahaa ja aikaa, mutta saattaisi yhä hyvinkin tulla halvemmaksi kuin nykylain sallima postiäänestys. Jos taas parin tuhannen jäsenen Piraattipuolue järjestää sellaisen, se onnistuu vähällä vaivalla ja jopa ilmaiseksi.
Rivi 98:		Rivi 98:
	Etäosallistumisen käytön ei tarvitse merkitä koneellistumista. Tietoliikenneyhteyksien avulla toimiminen ei yleensä edellytä sitä, että luodaan automatisoituja koneellisia varmistusmekanismeja, vaan asiat voidaan ratkaista samalla tavalla ihmisten välisellä sosiaalisella kanssakäymisellä kuin muutoinkin. Esimerkiksi epäilyttävää henkilöä voidaan pyytää erikseen tunnistautumaan tai osoittamaan jäsenyytensä tai selvittää ongelmat keskustelemalla kuten yleensäkin.		Etäosallistumisen käytön ei tarvitse merkitä koneellistumista. Tietoliikenneyhteyksien avulla toimiminen ei yleensä edellytä sitä, että luodaan automatisoituja koneellisia varmistusmekanismeja, vaan asiat voidaan ratkaista samalla tavalla ihmisten välisellä sosiaalisella kanssakäymisellä kuin muutoinkin. Esimerkiksi epäilyttävää henkilöä voidaan pyytää erikseen tunnistautumaan tai osoittamaan jäsenyytensä tai selvittää ongelmat keskustelemalla kuten yleensäkin.

	Lain pitäisi jättää tunnistautumistarpeen arviointi ~~yhdistyksen itsensä~~ harkintaan etäosallistumisen osalta samalla tavoin kuin on jätetty perinteisessäkin osallistumisessa. Yhdistys voisi halutessaan vaatia omalla nimellä esiintymistä tai tunnistautumismenettelyä. Toisaalta etäosallistuminen voisi perustua pelkkään nimimerkkiin yhdistyksen niin halutessa. Nimimerkin käyttö ei tarkoita välttämättä anonyymiutta, sillä vakiintuneissa verkkoyhteisöissä käytetään yleensä samaa nimimerkkiä. Toisaalta osa yhdistyksistä voisi haluta sallia mahdollisimman anonyymin osallistumisen. Etäosallistujien oikeat nimet voitaisiin toki kerätä vastaavalla tavalla kuin läsnäololistan käyttö perinteisessä kokouksessa.		Lain pitäisi jättää tunnistautumistarpeen arviointi yhdistysten omaan harkintaan etäosallistumisen osalta samalla tavoin kuin on jätetty perinteisessäkin osallistumisessa. Yhdistys voisi toki halutessaan vaatia omalla nimellä esiintymistä tai tunnistautumismenettelyä. Toisaalta etäosallistuminen voisi perustua pelkkään nimimerkkiin yhdistyksen niin halutessa. Nimimerkin käyttö ei tarkoita välttämättä anonyymiutta, sillä vakiintuneissa verkkoyhteisöissä käytetään yleensä samaa nimimerkkiä. Toisaalta osa yhdistyksistä voisi haluta sallia mahdollisimman anonyymin osallistumisen. Etäosallistujien oikeat nimet voitaisiin toki kerätä vastaavalla tavalla kuin läsnäololistan käyttö perinteisessä kokouksessa.

	===2.4. Äänestäminen etäosallistumisessa===		===2.4. Äänestäminen etäosallistumisessa===

Puuhkaja: /* 2.2. Erilaisia etäosallistumistapoja */ oikolukua

2009-08-09T21:03:30Z

2.2. Erilaisia etäosallistumistapoja: oikolukua

← Vanhempi versio		Versio 9. elokuuta 2009 kello 21.03
Rivi 40:		Rivi 40:
	Reaaliaikainen tekstiosallistuminen tarkoittaa chat-tyyppistä ratkaisua. Ei-reaaliaikainen tekstiosallistuminen voisi tapahtua keskustelufoorumin tyylisellä ratkaisulla siten, että puheenvuorot pitäisi kuitenkin kirjoittaa tiettyyn aikaan kokouksen aikana. Tällöin kyse ei siis ole off-line-osallistumisesta. Ei-reaaliaikaisen tekstiosallistumisen ongelmaksi tosin muodostuu, milloin osallistujan katsotaan olevan läsnä kokouksessa ja milloin ei. Audio-osallistuminen onnistuu kokouskäyttöön tarkoitetulla ohjelmistolla tai muulla äänikeskusteluun tarkoitetulla ohjelmistolla (ilmaisohjelmistoja esim. Skype ja Mumble). Audiovisuaalinen yhteys edellyttänee yleensä kokouskäyttöön tarkoitettua ohjelmistoa. Etäosallistumiseen voidaan toteutustavasta riippuen tarvita useita eri ohjelmistoja tai sivustoja. Esimerkiksi verkkosivulta seurataan kokousta videoyhteydellä, erillisellä ohjelmalla käytetään puheenvuoroja ja toisella verkkosivulla käydään äänestämässä suljetuissa äänestyksissä. Toisaalta yhdessä kokouskäyttöön tarkoitetussa ohjelmistossa voi olla nämä kaikki ominaisuudet.		Reaaliaikainen tekstiosallistuminen tarkoittaa chat-tyyppistä ratkaisua. Ei-reaaliaikainen tekstiosallistuminen voisi tapahtua keskustelufoorumin tyylisellä ratkaisulla siten, että puheenvuorot pitäisi kuitenkin kirjoittaa tiettyyn aikaan kokouksen aikana. Tällöin kyse ei siis ole off-line-osallistumisesta. Ei-reaaliaikaisen tekstiosallistumisen ongelmaksi tosin muodostuu, milloin osallistujan katsotaan olevan läsnä kokouksessa ja milloin ei. Audio-osallistuminen onnistuu kokouskäyttöön tarkoitetulla ohjelmistolla tai muulla äänikeskusteluun tarkoitetulla ohjelmistolla (ilmaisohjelmistoja esim. Skype ja Mumble). Audiovisuaalinen yhteys edellyttänee yleensä kokouskäyttöön tarkoitettua ohjelmistoa. Etäosallistumiseen voidaan toteutustavasta riippuen tarvita useita eri ohjelmistoja tai sivustoja. Esimerkiksi verkkosivulta seurataan kokousta videoyhteydellä, erillisellä ohjelmalla käytetään puheenvuoroja ja toisella verkkosivulla käydään äänestämässä suljetuissa äänestyksissä. Toisaalta yhdessä kokouskäyttöön tarkoitetussa ohjelmistossa voi olla nämä kaikki ominaisuudet.

	Edellisten lisäksi yhtenä mahdollisuutena voidaan nähdä erilaiset virtuaalimaailmat ja muut vastaavat graafiset käyttöliittymät. Esimerkiksi kansanedustaja Jyrki Kasvi piti eurovaalitilaisuuden Second Life -virtuaalimaailmassa. Tästä ei ole pitkä matka järjestelmän kokouskäyttöön. Ainoa varsinainen ongelma näissä on se, että ne vaativat muita etäosallistumistapoja enemmän perehtyneisyyttä (käytännössä pitää olla tottunut käyttämään kyseistä virtuaalimaailmaa). Second Lifen kaltainen virtuaalimaailma sopinee etäosallistumispaikaksi toistaiseksi lähinnä rajatuille aiheesta kiinnostuneille ryhmille. Tällaisten virtuaalimaailmojen käyttöä ei pidä kuitenkaan (vahingossakaan) estää lainsäädännöllisesti. Virtuaalimaailmojen käytössä olisi se mielenkiintoinen puoli, että niiden avulla päästäisiin ~~lähimmäksi~~ perinteisen kokouksen "tunnelmaa". Esimerkiksi ~~perinteisen~~ kokousväen eteen valkokankaalle heijastettu virtuaalihuone ihmisen näköisine virtuaalihahmoineen olisi helppo mieltää osaksi kokousta. Puheenvuorot näkyisivät tekstinä ruudulla tai ne voisi pitää ääniyhteydellä.		Edellisten lisäksi yhtenä mahdollisuutena voidaan nähdä erilaiset virtuaalimaailmat ja muut vastaavat graafiset käyttöliittymät. Esimerkiksi kansanedustaja Jyrki Kasvi piti eurovaalitilaisuuden Second Life -virtuaalimaailmassa. Tästä ei ole pitkä matka järjestelmän kokouskäyttöön. Ainoa varsinainen ongelma näissä on se, että ne vaativat muita etäosallistumistapoja enemmän perehtyneisyyttä (käytännössä pitää olla tottunut käyttämään kyseistä virtuaalimaailmaa). Second Lifen kaltainen virtuaalimaailma sopinee etäosallistumispaikaksi toistaiseksi lähinnä rajatuille aiheesta kiinnostuneille ryhmille. Tällaisten virtuaalimaailmojen käyttöä ei pidä kuitenkaan (vahingossakaan) estää lainsäädännöllisesti. Virtuaalimaailmojen käytössä olisi se mielenkiintoinen puoli, että niiden avulla päästäisiin lähelle perinteisen kokouksen "tunnelmaa". Esimerkiksi kokousväen eteen valkokankaalle heijastettu virtuaalihuone ihmisen näköisine virtuaalihahmoineen olisi helppo mieltää osaksi kokousta. Puheenvuorot näkyisivät tekstinä ruudulla tai ne voisi pitää ääniyhteydellä.

	Kaikki etäosallistumismuodot edellyttävät, että kokousta voi seurata vähintäänkin audiona, mielellään audiovisuaalisena lähetyksenä. Kokouksen seuraaminen voidaan järjestää joko samalla ohjelmistolla (erityisesti kokouskäyttöön suunniteltu ohjelmisto) kuin puheenvuorojen käyttäminen. Vaihtoehtoisesti kokousta voisi seurata selaimella suorana lähetyksenä, joka olisi riippumaton itse kokousohjelmistosta. Erillisen suoran lähetyksen toteuttaminen onnistuu yksinkertaisimmillaan hyvin varustellun kännykän avulla ~~(testattu Piraattipuolueen vuosikokouksessa 2009)~~. Paremman tuloksen saa videokameralla ja erillisellä mikrofonilla. Internetissä on ilmaispalveluita, joihin voi helposti lähettää suoraa ääni- ja kuvayhteyttä kännykällä (Bambuser, Qik). Kokouksessa läsnäolemiseen ei kuitenkaan riittäisi pelkästään mahdollisuus passiivisesti seurata kokouksen kulkua videoyhteydellä. Henkilön, joka ~~haluaa~~ tulla ~~merkatuksi~~ läsnäolevaksi, tulisi ilmaista halunsa olla läsnä esimerkiksi kirjautumalla puheenvuorojen pitämiseen ja/tai äänestämiseen tarkoitettuun ohjelmistoon, jolloin kokouspaikalla voidaan havaita kirjautuminen.		Kaikki etäosallistumismuodot edellyttävät, että kokousta voi seurata vähintäänkin audiona, mielellään audiovisuaalisena lähetyksenä. Kokouksen seuraaminen voidaan järjestää joko samalla ohjelmistolla (erityisesti kokouskäyttöön suunniteltu ohjelmisto) kuin puheenvuorojen käyttäminen. Vaihtoehtoisesti kokousta voisi seurata selaimella suorana lähetyksenä, joka olisi riippumaton itse kokousohjelmistosta. Erillisen suoran lähetyksen toteuttaminen onnistuu yksinkertaisimmillaan hyvin varustellun kännykän avulla. Paremman tuloksen saa videokameralla ja erillisellä mikrofonilla. Internetissä on ilmaispalveluita, joihin voi helposti lähettää suoraa ääni- ja kuvayhteyttä kännykällä (Bambuser, Qik). Kokouksessa läsnäolemiseen ei kuitenkaan riittäisi pelkästään mahdollisuus passiivisesti seurata kokouksen kulkua videoyhteydellä. Henkilön, joka haluaisi tulla merkityksi läsnäolevaksi, tulisi ilmaista halunsa olla läsnä esimerkiksi kirjautumalla puheenvuorojen pitämiseen ja/tai äänestämiseen tarkoitettuun ohjelmistoon, jolloin kokouspaikalla voidaan havaita kirjautuminen (läsnäolo).

	Etäosallistumisen kustannukset yhdistykselle riippuvat siitä millaista ohjelmistoa halutaan käyttää. Ainakin pienehkön yhdistyksen on melko helppoa järjestää etäosallistuminen täysin ilmaiseksi. Piraattipuolueessa on laskettu, että jäsenäänestys postitse maksaisi yhdistykselle useita tuhansia euroja, kun taas sähköinen jäsenäänestys voitaisiin helposti järjestää kustannuksitta. Tekstimuotoinen osallistuminen ei maksa osallistujalle mitään, sen sijaan audio- ja audiovisuaalinen osallistuminen ~~edellyttää~~ webkameran ja/tai mikrofonin hankkimista ~~tai omistamista etukäteen~~. Yhdistykset tuskin haluaisivat edellyttää halukkailta etäosallistujilta maksullisen kokousohjelmiston hankkimista. Tämä tarkoittaa käytännössä ilmaisohjelmien käyttöä tai oman räätälöidyn ohjelmiston ~~tilaamista~~ yhdistyksen käyttöön. Ilmaisohjelmat ovat usein avointa lähdekoodia, jolloin räätälöidyn version tekeminen onnistuu helposti melko vähäisin kustannuksin.		Etäosallistumisen kustannukset yhdistykselle riippuvat siitä, millaista ohjelmistoa halutaan käyttää. Ainakin pienehkön yhdistyksen on melko helppoa järjestää etäosallistuminen täysin ilmaiseksi. Piraattipuolueessa on laskettu, että jäsenäänestys postitse maksaisi yhdistykselle useita tuhansia euroja, kun taas sähköinen jäsenäänestys voitaisiin helposti järjestää kustannuksitta. Tekstimuotoinen osallistuminen ei maksa osallistujalle mitään, sen sijaan audio- ja audiovisuaalinen osallistuminen edellyttävät webkameran ja/tai mikrofonin hankkimista. Yhdistykset tuskin haluaisivat edellyttää halukkailta etäosallistujilta maksullisen kokousohjelmiston hankkimista. Tämä tarkoittaa käytännössä ilmaisohjelmien käyttöä tai oman räätälöidyn ohjelmiston hankkimista yhdistyksen käyttöön. Ilmaisohjelmat ovat usein avointa lähdekoodia, jolloin räätälöidyn version tekeminen onnistuu helposti melko vähäisin kustannuksin.

	Etäosallistumisen käyttäminen saattaa lisätä tarvetta käyttää kokouksessa ylimääräistä sihteeriä, joka puheenjohtajan ohjeiden mukaan käyttää etäosallistumiseen tarvittavaa ohjelmistoa ja ohjaa puheenvuoropyyntöjä puheenjohtalle. Puheenvuorojen pyytämiseen on kokouskäyttöön suunnitelluissa ohjelmistoissa usein erillinen painike. Muiden ohjelmistojen kohdalla puheenvuoropyynnöt voidaan tehdä joko tekstikeskustelun tai ääniyhteyden avulla suoraan~~. Jos keskustelua on rajoitettu niin, että puhumaan pystyy vain se jolla on puheenvuoro, voi puheenvuorojen pyytäminen olla hieman monimutkaisempaa~~.		Etäosallistumisen käyttäminen saattaa lisätä tarvetta käyttää kokouksessa ylimääräistä sihteeriä, joka puheenjohtajan ohjeiden mukaan käyttää etäosallistumiseen tarvittavaa ohjelmistoa ja ohjaa puheenvuoropyyntöjä puheenjohtalle. Puheenvuorojen pyytämiseen on kokouskäyttöön suunnitelluissa ohjelmistoissa usein erillinen painike. Muiden ohjelmistojen kohdalla puheenvuoropyynnöt voidaan tehdä joko tekstikeskustelun tai ääniyhteyden avulla suoraan.

	{\|class=wikitable border=1 cellpadding=5		{\|class=wikitable border=1 cellpadding=5

Puuhkaja: /* 2.1. Paljonko etäosallistujia? */ oikolukua

2009-08-09T20:40:24Z

2.1. Paljonko etäosallistujia?: oikolukua

← Vanhempi versio		Versio 9. elokuuta 2009 kello 20.40
Rivi 26:		Rivi 26:

	===2.1. Paljonko etäosallistujia?===		===2.1. Paljonko etäosallistujia?===
	Yhdistyslain muuttamista koskevasta ~~hallituksen esitysluonnoksesta~~ ei käy ilmi, kuinka suuri osa kokouksen osallistujista voisi olla etäosallistujia. Luonnoksessa olevan sanamuodon tarkoituksena on kuitenkin estää kokousten pitäminen kokonaisuudessaan ~~etäostallistumisena~~, etäkokouksena. Sanamuoto on tulkittavissa niin, että fyysisesti kokouspaikalla yhtaikaa tulee olla sellaisen määrän ihmisiä, että he muodostavat päätösvaltaisen kokouksen. Useimmilla yhdistyksillä ei liene tässä mitään alarajaa, joten käytännössä päätösvaltaiseen kokoukseen riittää neljän ihmisen läsnäolo (jotta saadaan valittua puheenjohtaja, sihteeri ja pöytäkirjantarkastajat). Tällöin näitä neljää lukuunottamatta kaikki muut voisivat olla etäosallistujia. On vaikea nähdä, miten tämä olennaisesti eroaisi kokonaan etäosallistumisena järjestettävästä kokouksesta.		Yhdistyslain muuttamista koskevasta mietinnöstä ei käy ilmi, kuinka suuri osa kokouksen osallistujista voisi olla etäosallistujia. Luonnoksessa olevan sanamuodon tarkoituksena on kuitenkin estää kokousten pitäminen kokonaisuudessaan etäosllistumisena, etäkokouksena. Sanamuoto on tulkittavissa niin, että fyysisesti kokouspaikalla yhtaikaa tulee olla sellaisen määrän ihmisiä, että he muodostavat päätösvaltaisen kokouksen. Useimmilla yhdistyksillä ei liene tässä mitään alarajaa, joten käytännössä päätösvaltaiseen kokoukseen riittää neljän ihmisen läsnäolo (jotta saadaan valittua puheenjohtaja, sihteeri ja pöytäkirjantarkastajat). Tällöin näitä neljää lukuunottamatta kaikki muut voisivat olla etäosallistujia. On vaikea nähdä, miten tämä olennaisesti eroaisi kokonaan etäosallistumisena järjestettävästä kokouksesta.

	Toisaalta olisi täysin mielivaltaista vetää jokin raja, että vain tietty osuus kokouksen osanottajista saisi olla etäosallistujia. Järkevintä olisikin sallia kokonaan etäosallistumiseen perustuvat kokoukset. Käytännössä on helpompaa järjestää kokonaan fyysinen tai kokonaan etäosallistumiseen perustuva kokous, kuin näiden yhdistelmä.		Toisaalta olisi täysin mielivaltaista vetää jokin raja, että vain tietty osuus kokouksen osanottajista saisi olla etäosallistujia. Järkevintä olisikin sallia kokonaan etäosallistumiseen perustuvat kokoukset. Käytännössä on helpompaa järjestää kokonaan fyysinen tai kokonaan etäosallistumiseen perustuva kokous, kuin näiden yhdistelmä.

Puuhkaja: /* 1. Huomioita yhdistyslain uudistamistarpeista */ oikolukua

2009-08-09T20:35:50Z

1. Huomioita yhdistyslain uudistamistarpeista: oikolukua

← Vanhempi versio		Versio 9. elokuuta 2009 kello 20.35
Rivi 15:		Rivi 15:
	=Selvitys=		=Selvitys=
	==1. Huomioita yhdistyslain uudistamistarpeista==		==1. Huomioita yhdistyslain uudistamistarpeista==
	Piraattipuolue kiittää mahdollisuudesta lausua näkemyksiään yhdistyslain uudistamishankkeesta, joka lisäisi ~~yhdistyksen~~ mahdollisuuksia järjestää päätöksentekoaan sähköisesti. Tarve etäosallistumismahdollisuuden käyttöönotolle ~~yhdistyksen~~ kokouksiin sekä sähköisten jäsenäänestysten sallimiselle on huomattava. Nykyinen jälkeenjäänyt lainsäädäntö vaarantaa yhdistysmivapauden toteutumisen Suomessa, koska ihmiset eivät saa käyttää yhdistystoiminnassa samoja sähköisiä yhteydenpitotapoja, joita he ovat arkielämässään tottuneet käyttämään. Lakimuutosta onkin syytä kiirehtiä.		Piraattipuolue kiittää mahdollisuudesta lausua näkemyksiään yhdistyslain uudistamishankkeesta, joka lisäisi yhdistysten mahdollisuuksia järjestää päätöksentekoaan sähköisesti. Tarve etäosallistumismahdollisuuden käyttöönotolle yhdistysten kokouksiin sekä sähköisten jäsenäänestysten sallimiselle on huomattava. Nykyinen jälkeenjäänyt lainsäädäntö vaarantaa yhdistysmivapauden toteutumisen Suomessa, koska ihmiset eivät saa käyttää yhdistystoiminnassa samoja sähköisiä yhteydenpitotapoja, joita he ovat arkielämässään tottuneet käyttämään. Lakimuutosta onkin syytä kiirehtiä.

	Etäosallistumisen mahdollistaminen tuskin osoittautuu ihmelääkkeeksi nuorten osallistumisen lisäämiseen. Ennemminkin etäosallistuminen saattaa lähitulevaisuudessa osoittautua hyödylliseksi erityisesti vanhusten ja liikuntarajoitteisten kannalta. Etäosallistumisen sallimiseen ei pitäisi tarvita mitään erityistä syytä. Riittää, että todetaan sähköisten toimintatapojen jatkuvasti yleistyvän yhteiskunnassa. Tällöin lain pitää sallia uusien toimintatapojen hyödyntäminen. Yhdistyslain ~~ei ole~~ alun perin ~~ollut tarkoitus~~ estää sähköistä osallistumista. Lakia säädettäessä esimerkiksi internet-tekniikka ei vain yksinkertaisesti ollut vielä yleistynyt niin, että olisi voitu edellyttää sen huomioimista.		Etäosallistumisen mahdollistaminen tuskin osoittautuu ihmelääkkeeksi nuorten osallistumisen lisäämiseen. Ennemminkin etäosallistuminen saattaa lähitulevaisuudessa osoittautua hyödylliseksi erityisesti vanhusten ja liikuntarajoitteisten kannalta. Etäosallistumisen sallimiseen ei pitäisi tarvita mitään erityistä syytä. Riittää, että todetaan sähköisten toimintatapojen jatkuvasti yleistyvän yhteiskunnassa. Tällöin lain pitää sallia uusien toimintatapojen hyödyntäminen. Yhdistyslain tarkoituksena alun perin tuskin oli estää sähköistä osallistumista. Lakia säädettäessä esimerkiksi internet-tekniikka ei vain yksinkertaisesti ollut vielä yleistynyt niin, että olisi voitu edellyttää sen huomioimista.

	Valtakunnallisesti toimivien yhdistysten kokouksiin osallistuminen voi käydä kalliiksi pienituloisen kukkarolle. Etäosallistuminen parhaimmillaan ~~vähentää~~ sekä yhdistyksen että yksittäisen kokoukseen osallistujan kustannuksia. Etäosallistuminen olisi myös ekologinen vaihtoehto kokouspaikalle matkustamiselle. Lisäksi se lisäisi tasa-arvoisuutta~~. Esiintymispelkoa~~ potevalle etenkin tekstipohjainen etäosallistuminen voisi olla mieluisa vaihtoehto. Näin kokouksessa voisivat tulla paremmin esille muidenkin kuin taitavimpien esiintyjien mielipiteet. Etäosallistumismahdollisuus saattaisi osalla yhdistyksistä hyvinkin moninkertaistaa kokoukseen osallistujien määrän ja siten edistää yhdistysdemokratiaa.		Valtakunnallisesti toimivien yhdistysten kokouksiin osallistuminen voi käydä kalliiksi pienituloisen kukkarolle. Etäosallistuminen parhaimmillaan vähentäisi sekä yhdistyksen että yksittäisen kokoukseen osallistujan kustannuksia. Etäosallistuminen olisi myös ekologinen vaihtoehto kokouspaikalle matkustamiselle. Lisäksi se lisäisi tasa-arvoisuutta, sillä esiintymispelkoa potevalle etenkin tekstipohjainen etäosallistuminen voisi olla mieluisa vaihtoehto. Näin kokouksessa voisivat tulla paremmin esille muidenkin kuin taitavimpien esiintyjien mielipiteet. Etäosallistumismahdollisuus saattaisi osalla yhdistyksistä hyvinkin moninkertaistaa kokoukseen osallistujien määrän ja siten edistää yhdistysdemokratiaa.

	Piraattipuolueen lausunto keskittyy tarkastelemaan etäosallistumista pienten ja keskisuurten yhdistysten näkökulmasta. Suurten liittomuotoisten yhdistysten päätöksentekoon liittyy tiettyjä erityispiirteitä. Suuret yhdistykset ovat olleet yhdistyslain valmistelussa jo hyvin edustettuina ja lisäksi niillä on parhaimmat taloudelliset resurssit toimintansa järjestämiseen mahdollisen etäosallistumisen osalta, esimerkiksi omiin tarpeisiin räätälöityjen ohjelmistojen hankkimiseen.		Piraattipuolueen lausunto keskittyy tarkastelemaan etäosallistumista pienten ja keskisuurten yhdistysten näkökulmasta. Suurten liittomuotoisten yhdistysten päätöksentekoon liittyy tiettyjä erityispiirteitä. Suuret yhdistykset ovat olleet yhdistyslain valmistelussa jo hyvin edustettuina ja lisäksi niillä on parhaimmat taloudelliset resurssit toimintansa järjestämiseen mahdollisen etäosallistumisen osalta, esimerkiksi omiin tarpeisiin räätälöityjen ohjelmistojen hankkimiseen.

Puuhkaja: /* 4.1. Jäsenäänestys */

2009-08-07T20:48:44Z

4.1. Jäsenäänestys

← Vanhempi versio		Versio 7. elokuuta 2009 kello 20.48
Rivi 167:		Rivi 167:

	===4.1. Jäsenäänestys===		===4.1. Jäsenäänestys===
			Piraattipuoluetta kiinnostaa erityisesti sähköisten jäsenäänestysten järjestäminen. Yhdistyslain tulisi mahdollistaa myös pelkästään sähköisenä pidettävät jäsenäänestykset. On paljon yhdistyksiä, joiden koko jäsenistölle sähköinen äänestysmahdollisuus on täysin riittävä. Yhdistyksiä ei pitäisi pakottaa kalliisiin ja hankaliin kirje- tms. äänestystapoihin. Pelkästään sähköisenä pidettävien jäsenäänestysten salliminen helpottaisi huomattavasti niiden järjestämistä ja lisäisi suoraa yhdistysdemokratiaa.

	1. Jokaiselle äänioikeutetulle läheteään yksilöllinen kertakäyttöinen salasana, jota käytetään kirjautumiseen verkkosivulle, jossa äänestäminen tapahtuu. Yhdistys voisi käyttää myös jäsenkohtaisia kestotunnuksia. Äänestysvaihtoehdot annetaan tiedoksi etukäteen.		1. Jokaiselle äänioikeutetulle läheteään yksilöllinen kertakäyttöinen salasana, jota käytetään kirjautumiseen verkkosivulle, jossa äänestäminen tapahtuu. Yhdistys voisi käyttää myös jäsenkohtaisia kestotunnuksia. Äänestysvaihtoehdot annetaan tiedoksi etukäteen.

	2. Jäsenäänestyksen auettua äänioikeutettu kirjautuu äänestyssivulle ja antaa äänensä. Äänestys voisi olla joko sellainen, jossa äänestäjä valitsee äänestysvaihtoehdon, tai sellainen, jossa äänestäjä voi kirjoittaa valintansa vapaamuotoisesti.		2. Jäsenäänestyksen auettua äänioikeutettu kirjautuu äänestyssivulle ja antaa äänensä. Äänestys voisi olla joko sellainen, jossa äänestäjä valitsee äänestysvaihtoehdon, tai sellainen, jossa äänestäjä voi kirjoittaa valintansa vapaamuotoisesti.

	4. Äänestyssovellus voi laskea äänet automaattisesti. Sovellukseen voi helposti ohjelmoida erilaisia vaalitapoja (esim. siirtoäänivaalitapa). Automatisointi ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Sovellus voisi tulostaa jokaisen äänen tietokantaan, josta ne voitaisiin laskea manuaalisesti (erityisesti silloin kun äänestämisessä käytetään vapaamuotoista kirjoituskenttää tai äänestäjien määrä on vähäinen). Automatisoidussa laskennassa ääntenlaskijoiden tehtävä jää vähäiseksi. Yhdistyksen vaalilautakunta tms. toteaa tuloksen.		3. Äänestyssovellus voi laskea äänet automaattisesti. Sovellukseen voi helposti ohjelmoida erilaisia vaalitapoja (esim. siirtoäänivaalitapa). Automatisointi ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Sovellus voisi tulostaa jokaisen äänen tietokantaan, josta ne voitaisiin laskea manuaalisesti (erityisesti silloin kun äänestämisessä käytetään vapaamuotoista kirjoituskenttää tai äänestäjien määrä on vähäinen). Automatisoidussa laskennassa ääntenlaskijoiden tehtävä jää vähäiseksi. Yhdistyksen vaalilautakunta tms. toteaa tuloksen.

	===4.2. Ennakko- tai jälkikäteisosallistuminen kokoukseen===		===4.2. Ennakko- tai jälkikäteisosallistuminen kokoukseen===

Puuhkaja: /* 4.1. Jäsenäänestys */

2009-08-07T20:43:24Z

4.1. Jäsenäänestys

← Vanhempi versio		Versio 7. elokuuta 2009 kello 20.43
Rivi 167:		Rivi 167:

	===4.1. Jäsenäänestys===		===4.1. Jäsenäänestys===
	~~Tähän tulee konkreettisia esimerkkejä~~.		1. Jokaiselle äänioikeutetulle läheteään yksilöllinen kertakäyttöinen salasana, jota käytetään kirjautumiseen verkkosivulle, jossa äänestäminen tapahtuu. Yhdistys voisi käyttää myös jäsenkohtaisia kestotunnuksia. Äänestysvaihtoehdot annetaan tiedoksi etukäteen.

			2. Jäsenäänestyksen auettua äänioikeutettu kirjautuu äänestyssivulle ja antaa äänensä. Äänestys voisi olla joko sellainen, jossa äänestäjä valitsee äänestysvaihtoehdon, tai sellainen, jossa äänestäjä voi kirjoittaa valintansa vapaamuotoisesti.

			4. Äänestyssovellus voi laskea äänet automaattisesti. Sovellukseen voi helposti ohjelmoida erilaisia vaalitapoja (esim. siirtoäänivaalitapa). Automatisointi ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Sovellus voisi tulostaa jokaisen äänen tietokantaan, josta ne voitaisiin laskea manuaalisesti (erityisesti silloin kun äänestämisessä käytetään vapaamuotoista kirjoituskenttää tai äänestäjien määrä on vähäinen). Automatisoidussa laskennassa ääntenlaskijoiden tehtävä jää vähäiseksi. Yhdistyksen vaalilautakunta tms. toteaa tuloksen.

	===4.2. Ennakko- tai jälkikäteisosallistuminen kokoukseen===		===4.2. Ennakko- tai jälkikäteisosallistuminen kokoukseen===