Purje kivistointrospektio4 - Muutoshistoria

JoonasD6 (23. helmikuuta 2010 kello 04.26)

2010-02-23T04:26:29Z

← Vanhempi versio		Versio 23. helmikuuta 2010 kello 04.26
Rivi 7:		Rivi 7:
	Suomessa varsinaisen piraattipuolueen syntyä sai odottaa. Ensimmäistä Ruotsin mallia seurannutta Tietoyhteiskuntapuoluetta ei voi kutsua piraattipuolueeksi. Vaikka puolueen ohjelma seuraili Piratpartietin esimerkkiä, kannat olivat selkeästi hillitympiä. Puolue nosti voimakkaasti esille myös koulutuspolitiikan eikä ottanut vahvasti kantaa tekijänoikeuskysymyksiin.		Suomessa varsinaisen piraattipuolueen syntyä sai odottaa. Ensimmäistä Ruotsin mallia seurannutta Tietoyhteiskuntapuoluetta ei voi kutsua piraattipuolueeksi. Vaikka puolueen ohjelma seuraili Piratpartietin esimerkkiä, kannat olivat selkeästi hillitympiä. Puolue nosti voimakkaasti esille myös koulutuspolitiikan eikä ottanut vahvasti kantaa tekijänoikeuskysymyksiin.

	Tietoyhteiskuntapuolue ei saavuttanut mainittavaa medianäkyvyyttä, ja se lakkasi toimimasta ennen Piraattipuolueen perustamista. Tämä varhainen puolue kuitenkin raivasi tietä varsinaiselle Piraattipuolueelle~~. Sen tarjoama~~ esimerkki auttoi nuorta puoluetta valitsemaan näkyvämmän nimen ja tavoitteiden puolesta provokatiivisen mutta asiallisen linjan.		Tietoyhteiskuntapuolue ei saavuttanut mainittavaa medianäkyvyyttä, ja se lakkasi toimimasta ennen Piraattipuolueen perustamista. Tämä varhainen puolue kuitenkin raivasi tietä varsinaiselle Piraattipuolueelle, ja tarjottu esimerkki auttoi nuorta puoluetta valitsemaan näkyvämmän nimen ja tavoitteiden puolesta provokatiivisen mutta asiallisen linjan.

	Piratismi toissijaisena		Piratismi toissijaisena

JoonasD6 (23. helmikuuta 2010 kello 04.23)

2010-02-23T04:23:32Z

← Vanhempi versio		Versio 23. helmikuuta 2010 kello 04.23
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Poliittisen piraattiaatteen näkymiä - osa 4'''		'''Poliittisen piraattiaatteen näkymiä – osa 4'''

	Poliittisen piraatin synty		Poliittisen piraatin synty
Rivi 5:		Rivi 5:
	Piraattiliikkeen politisoitumisen voi ajoittaa 2006 tammikuun ensimmäiseen päivään, jolloin ruotsalainen tietojenkäsittelyalan yrittäjä Rick Falkvinge avasi verkkosivun Piratpartiet.se. Sivun tarkoituksena oli kerätä nimiä ja rahoitusta parlamenttivaaleihin. Ruotsalaisten saama runsas mediahuomio ja kannatuksen nopea kasvu innostivat muiden maiden piraatteja perustamaan omia puolueitaan.		Piraattiliikkeen politisoitumisen voi ajoittaa 2006 tammikuun ensimmäiseen päivään, jolloin ruotsalainen tietojenkäsittelyalan yrittäjä Rick Falkvinge avasi verkkosivun Piratpartiet.se. Sivun tarkoituksena oli kerätä nimiä ja rahoitusta parlamenttivaaleihin. Ruotsalaisten saama runsas mediahuomio ja kannatuksen nopea kasvu innostivat muiden maiden piraatteja perustamaan omia puolueitaan.

	Suomessa varsinaisen piraattipuolueen syntyä sai odottaa. Ensimmäistä Ruotsin mallia seurannutta Tietoyhteiskuntapuoluetta ei voi kutsua piraattipuolueeksi. Vaikka puolueen ohjelma seuraili Piratpartietin esimerkkiä, kannat olivat selkeästi hillitympiä. Puolue nosti voimakkaasti esille myös koulutuspolitiikan, eikä ottanut vahvasti kantaa tekijänoikeuskysymyksiin.		Suomessa varsinaisen piraattipuolueen syntyä sai odottaa. Ensimmäistä Ruotsin mallia seurannutta Tietoyhteiskuntapuoluetta ei voi kutsua piraattipuolueeksi. Vaikka puolueen ohjelma seuraili Piratpartietin esimerkkiä, kannat olivat selkeästi hillitympiä. Puolue nosti voimakkaasti esille myös koulutuspolitiikan eikä ottanut vahvasti kantaa tekijänoikeuskysymyksiin.

	Tietoyhteiskuntapuolue ei saavuttanut mainittavaa medianäkyvyyttä ja lakkasi toimimasta ennen Piraattipuolueen perustamista. ~~Tämän~~ varhainen puolue kuitenkin raivasi tietä varsinaiselle Piraattipuolueelle. Sen tarjoama esimerkki auttoi nuorta puoluetta valitsemaan näkyvämmän nimen ja tavoitteiden puolesta provokatiivisen mutta asiallisen linjan.		Tietoyhteiskuntapuolue ei saavuttanut mainittavaa medianäkyvyyttä, ja se lakkasi toimimasta ennen Piraattipuolueen perustamista. Tämä varhainen puolue kuitenkin raivasi tietä varsinaiselle Piraattipuolueelle. Sen tarjoama esimerkki auttoi nuorta puoluetta valitsemaan näkyvämmän nimen ja tavoitteiden puolesta provokatiivisen mutta asiallisen linjan.

	Piratismi toissijaisena		Piratismi toissijaisena

	Piraattiliikkeen syntyyn on vaikuttanut kaksi merkittävää seikkaa. Ensinnäkin tiedostonjakaminen on levinnyt riittävän suureksi ilmiöksi kuluttajien keskuuteen, jotta erilaiset piratismin vastaisen taistelun aiheuttamat ongelmat ovat tulleet yleisemmin tutuiksi asioiksi. Toiseksi sähköisiä oikeuksia puolustava kansalaisliike on saavuttanut merkittävää suosiota, mutta kuitenkaan liikkeen kannattajien ääniä ei ole kuultu lainsäädännössä.		Piraattiliikkeen syntyyn on vaikuttanut kaksi merkittävää seikkaa. Ensinnäkin: tiedostonjakaminen on levinnyt riittävän suureksi ilmiöksi kuluttajien keskuuteen, jotta erilaiset piratismin vastaisen taistelun aiheuttamat ongelmat ovat tulleet yleisemmin tutuiksi asioiksi. Toiseksi: sähköisiä oikeuksia puolustava kansalaisliike on saavuttanut merkittävää suosiota, mutta kuitenkaan liikkeen kannattajien ääniä ei ole kuultu lainsäädännössä.

	Piraattipuolueiden suhde 'piratismiin' ei ole yksiselitteinen, eikä se voikaan olla konseptin monimuotoisen rakenteen valossa. Yleisesti ottaen periaatteellinen raja vedetään 80-luvun piraatteja seuraillen kaupallisen piratismin tuoteväärennöksineen ja epäkaupallisen kopioinnin väliin.		Piraattipuolueiden suhde 'piratismiin' ei ole yksiselitteinen, eikä se voikaan olla konseptin monimuotoisen rakenteen valossa. Yleisesti ottaen periaatteellinen raja vedetään 80-luvun piraatteja seuraillen kaupallisen piratismin tuoteväärennöksineen ja epäkaupallisen kopioinnin väliin.

	Ei voi kuitenkaan sanoa, että piraattipuolueet suoraan kannattaisivat tiedostonjakamista. Ruotsin Piratpartietin puheenjohtajan Rick Falkvingen mukaan ei ole oleellista pohtia kantaa tiedostonjakamisen puolesta tai sitä vastaan, koska tiedostonjakamiseen ilmiönä ei juurikaan voi vaikuttaa lainsäädännöllisesti. Olennaista piraattikysymyksessä on se, että tiedostonjakamisen hillintään tähdätyllä lainsäädännöllä aiheutetaan suurta vahinkoa yhteiskunnalle. Lisäksi se ei juuri millään tavoin paranna sisällöntuottajien taloudellista tilannetta.		Ei voi kuitenkaan sanoa, että piraattipuolueet suoraan kannattaisivat tiedostonjakamista. Ruotsin Piratpartietin puheenjohtajan Rick Falkvingen mukaan ei ole oleellista pohtia kantaa tiedostonjakamisen puolesta tai sitä vastaan, koska tiedostonjakamiseen ilmiönä ei juurikaan voi vaikuttaa lainsäädännöllisesti. Olennaista piraattikysymyksessä on se, että tiedostonjakamisen hillintään tähdätyllä lainsäädännöllä aiheutetaan suurta vahinkoa yhteiskunnalle. Lisäksi se ei juuri millään tavoin paranna sisällöntuottajien taloudellista tilannetta.

	Samaa näkemystä edustaa Piratpartietia eurovaaleissa kannattanut kirjailija Lars Gustafsson, joka vertaa piratismin vastustamista Herodotoksen kerronnan Xerxesiin, joka antoi miestensä ruoskia meren aaltoja, kun nämä estivät laivaston toimintaa. Kansan piraattiliikkeessä tiedostonjakamisen hyviä puolia korostetaan, ja tuodaan esille ilmiön suotuisaa vaikutusta tietoyhteiskunnan kehitykseen. Poliittinen piratismi on varautuneempi aiheen suhteen ja keskittyy puolustamaan kansalaisoikeuksia riippumatta siitä, pidetäänkö piratismia toivottavana ilmiönä vai ei. Väitteitä luvattoman lataamisen aiheuttamista jättimäisistä tappioista ei kuitenkaan pidetä lainkaan uskottavina.		Samaa näkemystä edustaa Piratpartietia eurovaaleissa kannattanut kirjailija Lars Gustafsson, joka vertaa piratismin vastustamista Herodotoksen kerronnan Xerxesiin, joka antoi miestensä ruoskia meren aaltoja, kun nämä estivät laivaston toimintaa. Kansan piraattiliikkeessä tiedostonjakamisen hyviä puolia korostetaan, ja tuodaan esille ilmiön suotuisaa vaikutusta tietoyhteiskunnan kehitykseen. Poliittinen piratismi on varautuneempi aiheen suhteen ja keskittyy puolustamaan kansalaisoikeuksia riippumatta siitä, pidetäänkö piratismia toivottavana ilmiönä vai ei. Väitteitä luvattoman lataamisen aiheuttamista jättimäisistä tappioista ei kuitenkaan pidetä lainkaan uskottavina.
Rivi 21:		Rivi 21:
	Kaikkien asia		Kaikkien asia

	Uusien asioiden ympärille muodostuneille puolueille ei ole taipaleiden alussa lainkaan vierasta vältellä oikea-vasen-jaottelua. Erityisesti piraattipuolueille ominaista on sosiaali- ja talouspoliittinen puolueettomuus. Se kuuluu olennaisena osana poliittiseen strategiaan johdonmukaisine selityksineen.		Uusien asioiden ympärille muodostuneille puolueille ei ole taipaleiden alussa lainkaan vierasta vältellä oikea–vasen-jaottelua. Erityisesti piraattipuolueille ominaista on sosiaali- ja talouspoliittinen puolueettomuus. Se kuuluu olennaisena osana poliittiseen strategiaan johdonmukaisine selityksineen.

	Ruotsissa pääasiallisena tavoitteena on päästä vaa’ankieliasemaan kahden blokin välillä. Tällöin yhteistyötä voidaan päättää tehdä sen puolen kanssa, joka on valmis toteuttamaan Piratpartietin pyrkimyksiä hallitusohjelmassa. Samankaltainen ajattelu johdattelee myös Suomen piraattien poliittista toimintaa. Koska vastaavaa kaksijakoisuutta ei Suomen puoluekentässä ole, täällä painotetaan ydinasioiden ulkopuolella ehdokkaiden ja puolueen edustajien henkilökohtaisia näkemyksiä. Kummassakin tapauksessa suuri osa poliittisesta alueesta jätetään tietoisesti muiden puolueiden harteille.		Ruotsissa pääasiallisena tavoitteena on päästä vaa’ankieliasemaan kahden blokin välillä. Tällöin yhteistyötä voidaan päättää tehdä sen puolen kanssa, joka on valmis toteuttamaan Piratpartietin pyrkimyksiä hallitusohjelmassa. Samankaltainen ajattelu johdattelee myös Suomen piraattien poliittista toimintaa. Koska vastaavaa kaksijakoisuutta ei Suomen puoluekentässä ole, täällä painotetaan ydinasioiden ulkopuolella ehdokkaiden ja puolueen edustajien henkilökohtaisia näkemyksiä. Kummassakin tapauksessa suuri osa poliittisesta alueesta jätetään tietoisesti muiden puolueiden harteille.

	Sekä Piratpartietin että Piraattipuolueen vahvuutena on kyky tuoda yhteen monenlaisia ihmisiä. Puolueaktiivien joukossa on politiikan eri alueilta tulevia vaikuttajia. Mielipiteet jakautuvat selkeästi sellaisissa kysymyksissä kuten maahanmuutto, ydinvoima, puolustuspolitiikka, koulutus ja niin edelleen. Kannattajat ja aktiiviset toimijat ovat kuitenkin valmiita siirtämään näitä muita tavoitteita syrjään voidakseen ajaa tehokkaasti yhteistä tavoitetta.		Sekä Piratpartietin että Piraattipuolueen vahvuutena on kyky tuoda yhteen monenlaisia ihmisiä. Puolueaktiivien joukossa on politiikan eri alueilta tulevia vaikuttajia. Mielipiteet jakautuvat selkeästi sellaisissa kysymyksissä kuten maahanmuutto, ydinvoima, puolustuspolitiikka, koulutus ja niin edelleen. Kannattajat ja aktiiviset toimijat ovat kuitenkin valmiita siirtämään näitä muita tavoitteita syrjään voidakseen ajaa tehokkaasti yhteistä tavoitetta.

Thihi (22. helmikuuta 2010 kello 12.45)

2010-02-22T12:45:37Z

← Vanhempi versio		Versio 22. helmikuuta 2010 kello 12.45
Rivi 3:		Rivi 3:
	Poliittisen piraatin synty		Poliittisen piraatin synty

	Piraattiliikkeen politisoitumisen voi ajoittaa ~~tarkalleen vuoden~~ 2006 tammikuun ensimmäiseen päivään, jolloin ~~aiemmin mm. Microsoftin projektipäällikkönä toiminut~~ ruotsalainen tietojenkäsittelyalan yrittäjä Rick Falkvinge avasi verkkosivun Piratpartiet.se. Sivun tarkoituksena oli kerätä nimiä ~~sekä sittemmin~~ rahoitusta ~~saman vuoden lopulla järjestettäviin~~ parlamenttivaaleihin. ~~Ruotsalaisen puolueen nopeasti~~ saama runsas mediahuomio ~~sekä~~ kannatuksen ~~voimakas~~ kasvu innostivat muiden maiden ~~poliittisia aktiiveja~~ perustamaan omia ~~piraattipuolueitaan~~.		Piraattiliikkeen politisoitumisen voi ajoittaa 2006 tammikuun ensimmäiseen päivään, jolloin ruotsalainen tietojenkäsittelyalan yrittäjä Rick Falkvinge avasi verkkosivun Piratpartiet.se. Sivun tarkoituksena oli kerätä nimiä ja rahoitusta parlamenttivaaleihin. Ruotsalaisten saama runsas mediahuomio ja kannatuksen nopea kasvu innostivat muiden maiden piraatteja perustamaan omia puolueitaan.

	Suomessa varsinaisen piraattipuolueen ~~syntyminen~~ sai odottaa ~~itseään siinä mielessä, että ensimmäistä~~ Ruotsin mallia ~~jossain määrin täällä~~ seurannutta Tietoyhteiskuntapuoluetta ei voi ~~täysin~~ kutsua piraattipuolueeksi~~, koska vaikka tämän puolueohjelma monessa mielessä seurailikin~~ Piratpartietin esimerkkiä, ~~retoriikka sekä tarkemmat~~ kannat olivat selkeästi hillitympiä. Puolue ~~esimerkiksi~~ nosti voimakkaasti esille myös ~~muita tietoyhteiskunnan kehittämiseen liittyviä asioita, kuten~~ koulutuspolitiikan, eikä ottanut ~~voimakasta~~ kantaa tekijänoikeuskysymyksiin.		Suomessa varsinaisen piraattipuolueen syntyä sai odottaa. Ensimmäistä Ruotsin mallia seurannutta Tietoyhteiskuntapuoluetta ei voi kutsua piraattipuolueeksi. Vaikka puolueen ohjelma seuraili Piratpartietin esimerkkiä, kannat olivat selkeästi hillitympiä. Puolue nosti voimakkaasti esille myös koulutuspolitiikan, eikä ottanut vahvasti kantaa tekijänoikeuskysymyksiin.

	~~Ilman piraattikonseptin tarjoamaa provokaatiota~~ Tietoyhteiskuntapuolue ei saavuttanut mainittavaa medianäkyvyyttä ja lakkasi toimimasta ~~vähäisen kiinnostuksen vuoksi käytännössä jo hyvän aikaa~~ ennen Piraattipuolueen perustamista. Tämän ~~varhaisen ”piraattipuolueen”, millä nimellä media joka tapauksessa kutsui uutta tulokasta, tekemä esityö on~~ kuitenkin ~~raivannut~~ tietä varsinaiselle Piraattipuolueelle. Sen tarjoama ~~niin varoittava kuin kannustavakin~~ esimerkki auttoi nuorta puoluetta valitsemaan nimen ja ~~varsinaisten~~ tavoitteiden puolesta provokatiivisen mutta ~~retoriikaltaan~~ asiallisen linjan.		Tietoyhteiskuntapuolue ei saavuttanut mainittavaa medianäkyvyyttä ja lakkasi toimimasta ennen Piraattipuolueen perustamista. Tämän varhainen puolue kuitenkin raivasi tietä varsinaiselle Piraattipuolueelle. Sen tarjoama esimerkki auttoi nuorta puoluetta valitsemaan näkyvämmän nimen ja tavoitteiden puolesta provokatiivisen mutta asiallisen linjan.

	Koska poliittisessa piraattiliikkeessä korostetaan alusta alkaen yksiselitteisesti kansalaisoikeuksia demokraattisen tietoyhteiskunnan peruspilareina, ja koska toisaalta tietoverkkopiratismi on kukoistanut vailla suurempia uhkia 80-luvulta lähtien, voidaan päätellä, että poliittisen piraattiliikkeen syntyyn on vaikuttanut kaksi merkittävää seikkaa. Ensinnäkin tiedostonjakaminen on levinnyt riittävän suureksi ilmiöksi kuluttajien keskuuteen, jotta erilaiset piratismin vastaisen taistelun ongelmat ovat olleet yhä suuremmalle joukolle tuttuja seikkoja. Toiseksi sähköisiä oikeuksia puolustava kansalaisliike on saavuttanut merkittävää suosiota, mutta kuitenkaan liikkeen kannattajat eivät ole kokeneet ääntään kuullun lainsäädännössä.		Piratismi toissijaisena

	~~Piraattipuolueiden suhde 'piratismiin'~~ ei ole täysin yksiselitteinen, eikä se voikaan olla tämän konseptin monimuotoisen sekä hämmentävän rakenteen valossa sekä mediateollisuuden historiallisena ikimörkönä että tietotekniikkaharrastajien 'alamaailmasta' nousseena ideologisena identiteettinä. Yleisesti ottaen periaatteellinen raja vedetään 80-luvun piraatteja seuraillen kaupallisen piratismin tuoteväärennöksineen ja epäkaupallisen kopioinnin väliin.		Piraattiliikkeen syntyyn on vaikuttanut kaksi merkittävää seikkaa. Ensinnäkin tiedostonjakaminen on levinnyt riittävän suureksi ilmiöksi kuluttajien keskuuteen, jotta erilaiset piratismin vastaisen taistelun aiheuttamat ongelmat ovat tulleet yleisemmin tutuiksi asioiksi. Toiseksi sähköisiä oikeuksia puolustava kansalaisliike on saavuttanut merkittävää suosiota, mutta kuitenkaan liikkeen kannattajien ääniä ei ole kuultu lainsäädännössä.

	~~Ei voi kuitenkaan sanoa, että piraattipuolueet suoranaisesti kannattaisivat internetin tiedostonjakamista – esimerkiksi Ruotsin Piratpartietin puheenjohtajan Rick Falkvingen mukaan~~ ei ole ~~relevanttia pohtia kantaa tiedostonjakamisen puolesta tai sitä vastaan~~, ~~koska tiedostonjakamiseen ei ilmiönä voi juuri lainsäädännöllisesti vaikuttaa~~. Olennaista piraattikysymyksessä on se, että tiedostonjakamisen suitsemiseksi tähdätyllä lainsäädännöllä aiheutetaan suurta vahinkoa yhteiskunnalle eikä juuri millään tavoin ainakaan paranneta tilannetta esimerkiksi sisällöntuottajien taloudellisesta näkökulmasta.		Piraattipuolueiden suhde 'piratismiin' ei ole yksiselitteinen, eikä se voikaan olla konseptin monimuotoisen rakenteen valossa. Yleisesti ottaen periaatteellinen raja vedetään 80-luvun piraatteja seuraillen kaupallisen piratismin tuoteväärennöksineen ja epäkaupallisen kopioinnin väliin.

	~~Samanlaista näkemystä edustaa Piratpartietia julkisesti eurovaaleissa kannattamaan asettunut kirjailija Lars Gustafsson~~, ~~jonka~~ mukaan ~~piratismia~~ vastaan ~~taistelevat tahot (erityisesti liittyen Piratebay-oikeudenkäyntiin) toimivat kuin laivastolleen vastahankaisen meren aaltoja ruoskituttanut Xerxes Herodotoksen kerronnassa~~. ~~Yleisessä piraattiliikkeessä tiedostonjakamisen hyviä puolia korostetaan sekä tuodaan esille ilmiön suotuisaa vaikutusta tietoyhteiskunnan kehitykseen, mutta poliittinen piratismi~~ on ~~jossain määrin varautuneempi aiheen suhteen ja keskittyy puolustamaan kansalaisoikeuksia yleensä riippumatta siitä~~, ~~pidetäänkö nettipiratismia toivottavana ilmiönä vai ei~~. ~~Väitteitä luvattoman lataamisen aiheuttamista jättimäisistä tappioista~~ ei ~~tavallisesti pidetä lainkaan uskottavina~~.		Ei voi kuitenkaan sanoa, että piraattipuolueet suoraan kannattaisivat tiedostonjakamista. Ruotsin Piratpartietin puheenjohtajan Rick Falkvingen mukaan ei ole oleellista pohtia kantaa tiedostonjakamisen puolesta tai sitä vastaan, koska tiedostonjakamiseen ilmiönä ei juurikaan voi vaikuttaa lainsäädännöllisesti. Olennaista piraattikysymyksessä on se, että tiedostonjakamisen hillintään tähdätyllä lainsäädännöllä aiheutetaan suurta vahinkoa yhteiskunnalle. Lisäksi se ei juuri millään tavoin paranna sisällöntuottajien taloudellista tilannetta.

	~~Uusien asioiden ympärille muodostuneille puolueille ei ole ainakaan taipaleiden alussa lainkaan vierasta vältellä oikea-vasen-jaottelua~~. ~~Erityisesti piraattipuolueille ominaista~~ on ~~että tämä sosiaali-~~ ja ~~talouspoliittinen puolueettomuus (perinteisessä mielessä) kuuluu olennaisena osana poliittiseen strategiaan johdonmukaisine selityksineen~~.		Samaa näkemystä edustaa Piratpartietia eurovaaleissa kannattanut kirjailija Lars Gustafsson, joka vertaa piratismin vastustamista Herodotoksen kerronnan Xerxesiin, joka antoi miestensä ruoskia meren aaltoja, kun nämä estivät laivaston toimintaa. Kansan piraattiliikkeessä tiedostonjakamisen hyviä puolia korostetaan, ja tuodaan esille ilmiön suotuisaa vaikutusta tietoyhteiskunnan kehitykseen. Poliittinen piratismi on varautuneempi aiheen suhteen ja keskittyy puolustamaan kansalaisoikeuksia riippumatta siitä, pidetäänkö piratismia toivottavana ilmiönä vai ei. Väitteitä luvattoman lataamisen aiheuttamista jättimäisistä tappioista ei kuitenkaan pidetä lainkaan uskottavina.

	Ruotsissa pääasiallisena tavoitteena on päästä vaa’ankieliasemaan kahden blokin välillä. Tällöin yhteistyötä voidaan päättää tehdä yksinkertaisesti sen puolen kanssa, joka on parhaiten valmis toteuttamaan Piratpartietin pyrkimyksiä hallitusohjelmassa. Samankaltainen ajattelu johdattelee myös Suomen piraattien poliittista toimintaa, mutta koska samanlaista kahtiajakautumista ei suomen puoluekentässä käytännössä ole, täällä painotetaan ehdokkaiden ja puolueen edustajien henkilökohtaisia näkemyksiä, joita nämä saavat itsenäisesti ajaa, kunhan itse puolueen ydinasiat pysyvät ensisijaisina. Kummassakin tapauksessa suuri osa poliittisesta alueesta jätetään tietoisesti käytännössä täysin muiden puolueiden harteille, ainakin mitä tulee puhtaaseen puoluepolitiikkaan.		Kaikkien asia

	Sekä Piratpartietin että Piraattipuolueen vahvuutena on ~~ollut~~ kyky tuoda yhteen ~~hyvin~~ monenlaisia ihmisiä. Puolueaktiivien joukossa on ~~vahvasti~~ eri ~~poliittisen spektrumin laidoilla sijaitsevia~~ vaikuttajia. Mielipiteet jakautuvat selkeästi sellaisissa kysymyksissä kuten maahanmuutto, ydinvoima, puolustuspolitiikka, koulutus ja niin edelleen. Kannattajat ja aktiiviset toimijat ovat kuitenkin valmiita siirtämään näitä muita tavoitteita syrjään voidakseen ajaa tehokkaasti yhteistä ~~agendaa~~.		Uusien asioiden ympärille muodostuneille puolueille ei ole taipaleiden alussa lainkaan vierasta vältellä oikea-vasen-jaottelua. Erityisesti piraattipuolueille ominaista on sosiaali- ja talouspoliittinen puolueettomuus. Se kuuluu olennaisena osana poliittiseen strategiaan johdonmukaisine selityksineen.

			Ruotsissa pääasiallisena tavoitteena on päästä vaa’ankieliasemaan kahden blokin välillä. Tällöin yhteistyötä voidaan päättää tehdä sen puolen kanssa, joka on valmis toteuttamaan Piratpartietin pyrkimyksiä hallitusohjelmassa. Samankaltainen ajattelu johdattelee myös Suomen piraattien poliittista toimintaa. Koska vastaavaa kaksijakoisuutta ei Suomen puoluekentässä ole, täällä painotetaan ydinasioiden ulkopuolella ehdokkaiden ja puolueen edustajien henkilökohtaisia näkemyksiä. Kummassakin tapauksessa suuri osa poliittisesta alueesta jätetään tietoisesti muiden puolueiden harteille.

			Sekä Piratpartietin että Piraattipuolueen vahvuutena on kyky tuoda yhteen monenlaisia ihmisiä. Puolueaktiivien joukossa on politiikan eri alueilta tulevia vaikuttajia. Mielipiteet jakautuvat selkeästi sellaisissa kysymyksissä kuten maahanmuutto, ydinvoima, puolustuspolitiikka, koulutus ja niin edelleen. Kannattajat ja aktiiviset toimijat ovat kuitenkin valmiita siirtämään näitä muita tavoitteita syrjään voidakseen ajaa tehokkaasti yhteistä tavoitetta.

HarriKivistö: Ak: Uusi sivu: '''Poliittisen piraattiaatteen näkymiä - osa 4''' Poliittisen piraatin synty Piraattiliikkeen politisoitumisen voi ajoittaa tarkalleen vuoden 2006 tammikuun ensimmäiseen päivä...

2010-02-17T08:06:21Z

Ak: Uusi sivu: '''Poliittisen piraattiaatteen näkymiä - osa 4''' Poliittisen piraatin synty Piraattiliikkeen politisoitumisen voi ajoittaa tarkalleen vuoden 2006 tammikuun ensimmäiseen päivä...

Uusi sivu

'''Poliittisen piraattiaatteen näkymiä - osa 4'''

Poliittisen piraatin synty

Piraattiliikkeen politisoitumisen voi ajoittaa tarkalleen vuoden 2006 tammikuun ensimmäiseen päivään, jolloin aiemmin mm. Microsoftin projektipäällikkönä toiminut ruotsalainen tietojenkäsittelyalan yrittäjä Rick Falkvinge avasi verkkosivun Piratpartiet.se. Sivun tarkoituksena oli kerätä nimiä sekä sittemmin rahoitusta saman vuoden lopulla järjestettäviin parlamenttivaaleihin. Ruotsalaisen puolueen nopeasti saama runsas mediahuomio sekä kannatuksen voimakas kasvu innostivat muiden maiden poliittisia aktiiveja perustamaan omia piraattipuolueitaan.

Suomessa varsinaisen piraattipuolueen syntyminen sai odottaa itseään siinä mielessä, että ensimmäistä Ruotsin mallia jossain määrin täällä seurannutta Tietoyhteiskuntapuoluetta ei voi täysin kutsua piraattipuolueeksi, koska vaikka tämän puolueohjelma monessa mielessä seurailikin Piratpartietin esimerkkiä, retoriikka sekä tarkemmat kannat olivat selkeästi hillitympiä. Puolue esimerkiksi nosti voimakkaasti esille myös muita tietoyhteiskunnan kehittämiseen liittyviä asioita, kuten koulutuspolitiikan, eikä ottanut voimakasta kantaa tekijänoikeuskysymyksiin.

Ilman piraattikonseptin tarjoamaa provokaatiota Tietoyhteiskuntapuolue ei saavuttanut mainittavaa medianäkyvyyttä ja lakkasi toimimasta vähäisen kiinnostuksen vuoksi käytännössä jo hyvän aikaa ennen Piraattipuolueen perustamista. Tämän varhaisen ”piraattipuolueen”, millä nimellä media joka tapauksessa kutsui uutta tulokasta, tekemä esityö on kuitenkin raivannut tietä varsinaiselle Piraattipuolueelle. Sen tarjoama niin varoittava kuin kannustavakin esimerkki auttoi nuorta puoluetta valitsemaan nimen ja varsinaisten tavoitteiden puolesta provokatiivisen mutta retoriikaltaan asiallisen linjan.

Koska poliittisessa piraattiliikkeessä korostetaan alusta alkaen yksiselitteisesti kansalaisoikeuksia demokraattisen tietoyhteiskunnan peruspilareina, ja koska toisaalta tietoverkkopiratismi on kukoistanut vailla suurempia uhkia 80-luvulta lähtien, voidaan päätellä, että poliittisen piraattiliikkeen syntyyn on vaikuttanut kaksi merkittävää seikkaa. Ensinnäkin tiedostonjakaminen on levinnyt riittävän suureksi ilmiöksi kuluttajien keskuuteen, jotta erilaiset piratismin vastaisen taistelun ongelmat ovat olleet yhä suuremmalle joukolle tuttuja seikkoja. Toiseksi sähköisiä oikeuksia puolustava kansalaisliike on saavuttanut merkittävää suosiota, mutta kuitenkaan liikkeen kannattajat eivät ole kokeneet ääntään kuullun lainsäädännössä.

Piraattipuolueiden suhde 'piratismiin' ei ole täysin yksiselitteinen, eikä se voikaan olla tämän konseptin monimuotoisen sekä hämmentävän rakenteen valossa sekä mediateollisuuden historiallisena ikimörkönä että tietotekniikkaharrastajien 'alamaailmasta' nousseena ideologisena identiteettinä. Yleisesti ottaen periaatteellinen raja vedetään 80-luvun piraatteja seuraillen kaupallisen piratismin tuoteväärennöksineen ja epäkaupallisen kopioinnin väliin.

Ei voi kuitenkaan sanoa, että piraattipuolueet suoranaisesti kannattaisivat internetin tiedostonjakamista – esimerkiksi Ruotsin Piratpartietin puheenjohtajan Rick Falkvingen mukaan ei ole relevanttia pohtia kantaa tiedostonjakamisen puolesta tai sitä vastaan, koska tiedostonjakamiseen ei ilmiönä voi juuri lainsäädännöllisesti vaikuttaa. Olennaista piraattikysymyksessä on se, että tiedostonjakamisen suitsemiseksi tähdätyllä lainsäädännöllä aiheutetaan suurta vahinkoa yhteiskunnalle eikä juuri millään tavoin ainakaan paranneta tilannetta esimerkiksi sisällöntuottajien taloudellisesta näkökulmasta.

Samanlaista näkemystä edustaa Piratpartietia julkisesti eurovaaleissa kannattamaan asettunut kirjailija Lars Gustafsson, jonka mukaan piratismia vastaan taistelevat tahot (erityisesti liittyen Piratebay-oikeudenkäyntiin) toimivat kuin laivastolleen vastahankaisen meren aaltoja ruoskituttanut Xerxes Herodotoksen kerronnassa. Yleisessä piraattiliikkeessä tiedostonjakamisen hyviä puolia korostetaan sekä tuodaan esille ilmiön suotuisaa vaikutusta tietoyhteiskunnan kehitykseen, mutta poliittinen piratismi on jossain määrin varautuneempi aiheen suhteen ja keskittyy puolustamaan kansalaisoikeuksia yleensä riippumatta siitä, pidetäänkö nettipiratismia toivottavana ilmiönä vai ei. Väitteitä luvattoman lataamisen aiheuttamista jättimäisistä tappioista ei tavallisesti pidetä lainkaan uskottavina.

Uusien asioiden ympärille muodostuneille puolueille ei ole ainakaan taipaleiden alussa lainkaan vierasta vältellä oikea-vasen-jaottelua. Erityisesti piraattipuolueille ominaista on että tämä sosiaali- ja talouspoliittinen puolueettomuus (perinteisessä mielessä) kuuluu olennaisena osana poliittiseen strategiaan johdonmukaisine selityksineen.

Ruotsissa pääasiallisena tavoitteena on päästä vaa’ankieliasemaan kahden blokin välillä. Tällöin yhteistyötä voidaan päättää tehdä yksinkertaisesti sen puolen kanssa, joka on parhaiten valmis toteuttamaan Piratpartietin pyrkimyksiä hallitusohjelmassa. Samankaltainen ajattelu johdattelee myös Suomen piraattien poliittista toimintaa, mutta koska samanlaista kahtiajakautumista ei suomen puoluekentässä käytännössä ole, täällä painotetaan ehdokkaiden ja puolueen edustajien henkilökohtaisia näkemyksiä, joita nämä saavat itsenäisesti ajaa, kunhan itse puolueen ydinasiat pysyvät ensisijaisina. Kummassakin tapauksessa suuri osa poliittisesta alueesta jätetään tietoisesti käytännössä täysin muiden puolueiden harteille, ainakin mitä tulee puhtaaseen puoluepolitiikkaan.

Sekä Piratpartietin että Piraattipuolueen vahvuutena on ollut kyky tuoda yhteen hyvin monenlaisia ihmisiä. Puolueaktiivien joukossa on vahvasti eri poliittisen spektrumin laidoilla sijaitsevia vaikuttajia. Mielipiteet jakautuvat selkeästi sellaisissa kysymyksissä kuten maahanmuutto, ydinvoima, puolustuspolitiikka, koulutus ja niin edelleen. Kannattajat ja aktiiviset toimijat ovat kuitenkin valmiita siirtämään näitä muita tavoitteita syrjään voidakseen ajaa tehokkaasti yhteistä agendaa.