Purje 1005 geenipatentit - Muutoshistoria

JoonasD6 (15. lokakuuta 2010 kello 18.18)

2010-10-15T18:18:25Z

Mitol (15. lokakuuta 2010 kello 17.09)

2010-10-15T17:09:55Z

← Vanhempi versio		Versio 15. lokakuuta 2010 kello 17.09
Rivi 1:		Rivi 1:
			[http://mitol.trap.fi/arts/purje/8/myriad-monsanto.png Kuva]

	Kuka omistaa sinut?		Kuka omistaa sinut?

Thihi (14. lokakuuta 2010 kello 12.13)

2010-10-14T12:13:19Z

← Vanhempi versio		Versio 14. lokakuuta 2010 kello 12.13
Rivi 7:		Rivi 7:
	Geenien hyödyntämismahdollisuudet voidaan jakaa passiivisiin ja aktiivisiin. Passiivisessa toiminnassa eliön geenejä havainnoidaan, jotta saadaan selville onko sillä jokin tietty geeni. Tästä hyödytään esimerkiksi kasveja jalostaessa, tai selvittäessä ihmisten alttiutta sairastua tiettyihin tauteihin.		Geenien hyödyntämismahdollisuudet voidaan jakaa passiivisiin ja aktiivisiin. Passiivisessa toiminnassa eliön geenejä havainnoidaan, jotta saadaan selville onko sillä jokin tietty geeni. Tästä hyödytään esimerkiksi kasveja jalostaessa, tai selvittäessä ihmisten alttiutta sairastua tiettyihin tauteihin.

	Aktiivisessa toiminnassa eliön geenejä muokataan, jotta eliöön saadaan lisättyä tai siitä saadaan poistettua tiettyjä ominaisuuksia. ~~Suurin~~ osa Suomessa käytettävästä insuliinista tuotetaan bakteereissa tai hiivoissa, joihin on siirretty ihmisen insuliinia tuottava geeni. Näin tuotettu insuliini on edullisempaa ja puhtaampaa kuin aiemmin sioista kerätty.		Aktiivisessa toiminnassa eliön geenejä muokataan, jotta eliöön saadaan lisättyä tai siitä saadaan poistettua tiettyjä ominaisuuksia. Suuri osa Suomessa käytettävästä insuliinista tuotetaan bakteereissa tai hiivoissa, joihin on siirretty ihmisen insuliinia tuottava geeni. Näin tuotettu insuliini on edullisempaa ja puhtaampaa kuin aiemmin sioista kerätty.

	Järjen jarrut		Järjen jarrut

Thihi: Ak: Uusi sivu: Kuka omistaa sinut? 2005 julkaistun tutkimuksen mukaan viidennes ihmisen geeneistä on patentoitu. Luku kasvaa jatkuvasti. Patenttijärjestelmän idea oli taata keksijöille aikaa h...

2010-10-14T03:42:09Z

Ak: Uusi sivu: Kuka omistaa sinut? 2005 julkaistun tutkimuksen mukaan viidennes ihmisen geeneistä on patentoitu. Luku kasvaa jatkuvasti. Patenttijärjestelmän idea oli taata keksijöille aikaa h...

Uusi sivu

Kuka omistaa sinut?

2005 julkaistun tutkimuksen mukaan viidennes ihmisen geeneistä on patentoitu. Luku kasvaa jatkuvasti.

Patenttijärjestelmän idea oli taata keksijöille aikaa hyödyntää keksintöään, ja samalla tuoda keksintöön liittyvät uudet tiedot kaikkien ulottuville. Se soveltuu nykyisellään huonosti geeneihin, sillä ihmiset eivät luo uusia geenejä, vaan ne löydetään. Geenien ja niihin liittyvien tekniikoiden patentointi hidastaa tutkimusta ja aiheuttaa yhteiskunnallisia ongelmia.

Geenien hyödyntämismahdollisuudet voidaan jakaa passiivisiin ja aktiivisiin. Passiivisessa toiminnassa eliön geenejä havainnoidaan, jotta saadaan selville onko sillä jokin tietty geeni. Tästä hyödytään esimerkiksi kasveja jalostaessa, tai selvittäessä ihmisten alttiutta sairastua tiettyihin tauteihin.

Aktiivisessa toiminnassa eliön geenejä muokataan, jotta eliöön saadaan lisättyä tai siitä saadaan poistettua tiettyjä ominaisuuksia. Suurin osa Suomessa käytettävästä insuliinista tuotetaan bakteereissa tai hiivoissa, joihin on siirretty ihmisen insuliinia tuottava geeni. Näin tuotettu insuliini on edullisempaa ja puhtaampaa kuin aiemmin sioista kerätty.

Järjen jarrut

Suomessa geenipatentteja ei myönnetä suoraan geneettiseen informaatioon sellaisena kuin se luonnossa esiintyy, vaan ainoastaan sen käyttöön tuotantoprosessin tai teknisen menetelmän osana. Sama koskee geneettisesti muunneltuja organismeja.

Koska siirtogeenisen eliön patentointi sellaisenaan ei Suomessa onnistu, patentti haetaan tuotantoprosessiin, tai tekniseen menetelmään jossa eliötä käytetään. Kansainvälisellä tasolla näin ei aina ole. Yhdysvalloissa myönnetään patentteja geenisekvensseihin, jotka on puhdistettu ja eristetty eliöistä.

Geenipatenttien ongelmat eivät johdu geeneistä, tai niiden hyödyntämisestä, vaan patenttijärjestelmästä itsestään. Hyvistä esimerkeistä käyvät kultainen riisi, sekä BRCA2.

Kultainen riisi on lajike, joka tuottaa a-vitamiinia siihen lisätyn geenin avulla. Vapaasti levitettävän lajikkeen tarkoitus on vähentää a-vitamiinin puutteesta aiheutuvaa sokeutta maissa, joissa riisi on pääasiallinen ravinnonlähde. Viivästynyt hanke oli jo vähällä kaatua siihen, että tarvittavat geenit oli patentoitu. Tällä hetkellä näyttää onneksi siltä, että patentit pystytään kiertämään, tai niiden haltijat luopuvat vaateistaan.

BRCA2 on geeni, jonka tietyt alleelit lisäävät merkittävästi rintasyövän riskiä. Se on patentoitu, joten sitä hyödyntävät geenitestit ovat kalliita. Tästä johtuen niiden käyttö riskiryhmien seulonnassa on hankalaa. Osittain BRCA2:n takia säädettiin Ranskassa laki, jonka mukaan geenipatentin omistajan on pakko myöntää lisenssi patenttia käyttäviin diagnostisiin testeihin.

Uhkakuvia tulevasta

Patenttiongelmat heijastuvat kaikkeen geeneihin liittyvään teollisuuteen ja heikentävät geenitekniikan hyödyntämismahdollisuuksia. Monsanto on ajanut varsin näkyvästi ja aggressiivisesti patenttioikeuksiaan. Yhtiön toiminnasta kerrotut kauhutarinat vaikuttavat negatiivisesti geneettisesti muunneltujen elintarvikkeiden suosioon.

Ruuantuotanto tehostuu ja teollistuu, ja geneettisesti muunnellut lajikkeet muodostavat jo nyt merkittävän osan maailmassa tuotetusta soijasta ja maissista. Ruokakasveihin liittyvät patentit antavat pahimmillaan yhdelle yhtiölle mahdollisuuden kontrolloida merkittävää osaa maailman ruoantuotannosta.

Myös suuri osa tulevista lääkkeistä hyödyntää geenejä tavalla tai toisella. Geenipatentit lisäävät entisestään eriarvoisuutta rikkaiden ja köyhien maiden ja kansalaisten välillä, sillä vain varakkailla on mahdollisuus maksaa patentoiduista hoidoista vaadittavia hintoja.

Avoimia geenejä

Useat kansalais- ja ympäristöjärjestöt ovat alkaneet kiinnittää huomiota geenipatentteihin liittyviin ongelmiin. Yhdysvaltalainen kansalaisoikeusjärjestö ACLU on erityisen kunnostautunut asiassa. Vuoden 2010 alkupuolella se voitti oikeudenkäynnin Myriad -yhtiötä vastaan haastamalla BRCA1- ja BRCA2-patentit. Juttu jatkuu varmasti korkeampiin oikeusasteisiin ja kestää pitkään. Kiistan voittajalla tulee olemaan suuri merkitys maailmanlaajuisesti.

Myös tieteen puolella on noussut vastarintaliikkeitä, joista suurin on BiOS/Cambia. Tietokoneisiin ja avoimeen lähdekoodiin viittaava nimi ei ole sattumaa. Ideana on tuoda vastaava avoin ajattelu biologisiin patentteihin. Hanke kerää suosiota varsinkin nuorempien tutkijoiden keskuudessa, joille tiedon jakamisen hyödyt ovat selviä jo vapaa-ajan puolelta.

← Vanhempi versio		Versio 15. lokakuuta 2010 kello 18.18
Rivi 5:		Rivi 5:
	2005 julkaistun tutkimuksen mukaan viidennes ihmisen geeneistä on patentoitu. Luku kasvaa jatkuvasti.		2005 julkaistun tutkimuksen mukaan viidennes ihmisen geeneistä on patentoitu. Luku kasvaa jatkuvasti.

	Patenttijärjestelmän idea oli taata keksijöille aikaa hyödyntää keksintöään, ja samalla tuoda keksintöön liittyvät uudet tiedot kaikkien ulottuville. Se soveltuu nykyisellään huonosti geeneihin, sillä ihmiset eivät luo uusia geenejä, vaan ne löydetään. Geenien ja niihin liittyvien tekniikoiden patentointi hidastaa tutkimusta ja aiheuttaa yhteiskunnallisia ongelmia.		Patenttijärjestelmän idea oli taata keksijöille aikaa hyödyntää keksintöään ja samalla tuoda keksintöön liittyvät uudet tiedot kaikkien ulottuville. Se soveltuu nykyisellään huonosti geeneihin, sillä ihmiset eivät luo uusia geenejä, vaan ne löydetään. Geenien ja niihin liittyvien tekniikoiden patentointi hidastaa tutkimusta ja aiheuttaa yhteiskunnallisia ongelmia.

	Geenien hyödyntämismahdollisuudet voidaan jakaa passiivisiin ja aktiivisiin. Passiivisessa toiminnassa eliön geenejä havainnoidaan, jotta saadaan selville onko sillä jokin tietty geeni. Tästä hyödytään esimerkiksi kasveja ~~jalostaessa,~~ tai ~~selvittäessä~~ ihmisten alttiutta sairastua tiettyihin tauteihin.		Geenien hyödyntämismahdollisuudet voidaan jakaa passiivisiin ja aktiivisiin. Passiivisessa toiminnassa eliön geenejä havainnoidaan, jotta saadaan selville, onko sillä jokin tietty geeni. Tästä hyödytään esimerkiksi kasveja jalostettaessa tai selvitettäessä ihmisten alttiutta sairastua tiettyihin tauteihin.

	Aktiivisessa toiminnassa eliön geenejä muokataan, jotta eliöön saadaan lisättyä tai siitä saadaan poistettua tiettyjä ominaisuuksia. Suuri osa Suomessa käytettävästä insuliinista tuotetaan bakteereissa tai hiivoissa, joihin on siirretty ihmisen insuliinia tuottava geeni. Näin tuotettu insuliini on edullisempaa ja puhtaampaa kuin aiemmin sioista kerätty.		Aktiivisessa toiminnassa eliön geenejä muokataan, jotta eliöön saadaan lisättyä tai siitä saadaan poistettua tiettyjä ominaisuuksia. Suuri osa Suomessa käytettävästä insuliinista tuotetaan bakteereissa tai hiivoissa, joihin on siirretty ihmisen insuliinia tuottava geeni. Näin tuotettu insuliini on edullisempaa ja puhtaampaa kuin aiemmin sioista kerätty.
Rivi 13:		Rivi 13:
	Järjen jarrut		Järjen jarrut

	Suomessa geenipatentteja ei myönnetä suoraan geneettiseen informaatioon sellaisena kuin se luonnossa esiintyy, vaan ainoastaan sen käyttöön tuotantoprosessin tai teknisen menetelmän osana. Sama koskee geneettisesti muunneltuja organismeja.		Suomessa geenipatentteja ei myönnetä suoraan geneettiseen informaatioon sellaisena, kuin se luonnossa esiintyy, vaan ainoastaan sen käyttöön tuotantoprosessin tai teknisen menetelmän osana. Sama koskee geneettisesti muunneltuja organismeja.

	Koska siirtogeenisen eliön patentointi sellaisenaan ei Suomessa onnistu, patentti haetaan tuotantoprosessiin, tai tekniseen menetelmään jossa eliötä käytetään. Kansainvälisellä tasolla näin ei aina ole. Yhdysvalloissa myönnetään patentteja geenisekvensseihin, jotka on puhdistettu ja eristetty eliöistä.		Koska siirtogeenisen eliön patentointi sellaisenaan ei Suomessa onnistu, patentti haetaan tuotantoprosessiin tai tekniseen menetelmään, jossa eliötä käytetään. Kansainvälisellä tasolla näin ei aina ole. Yhdysvalloissa myönnetään patentteja geenisekvensseihin, jotka on puhdistettu ja eristetty eliöistä.

	Geenipatenttien ongelmat eivät johdu geeneistä, tai niiden hyödyntämisestä, vaan patenttijärjestelmästä itsestään. Hyvistä esimerkeistä käyvät kultainen riisi~~, sekä~~ BRCA2.		Geenipatenttien ongelmat eivät johdu geeneistä tai niiden hyödyntämisestä, vaan patenttijärjestelmästä itsestään. Hyvistä esimerkeistä käyvät kultainen riisi ja BRCA2.

	Kultainen riisi on lajike, joka tuottaa a-vitamiinia siihen lisätyn geenin avulla. Vapaasti levitettävän lajikkeen tarkoitus on vähentää a-vitamiinin puutteesta aiheutuvaa sokeutta maissa, joissa riisi on pääasiallinen ravinnonlähde. Viivästynyt hanke oli jo vähällä kaatua siihen, että tarvittavat geenit oli patentoitu. Tällä hetkellä näyttää onneksi siltä, että patentit pystytään kiertämään, tai niiden haltijat luopuvat vaateistaan.		Kultainen riisi on lajike, joka tuottaa A-vitamiinia siihen lisätyn geenin avulla. Vapaasti levitettävän lajikkeen tarkoitus on vähentää A-vitamiinin puutteesta aiheutuvaa sokeutta maissa, joissa riisi on pääasiallinen ravinnonlähde. Viivästynyt hanke oli jo vähällä kaatua siihen, että tarvittavat geenit oli patentoitu. Tällä hetkellä näyttää onneksi siltä, että patentit pystytään kiertämään, tai niiden haltijat luopuvat vaateistaan.

	BRCA2 on geeni, jonka tietyt alleelit lisäävät merkittävästi rintasyövän riskiä. Se on patentoitu, joten sitä hyödyntävät geenitestit ovat kalliita. Tästä johtuen niiden käyttö riskiryhmien seulonnassa on hankalaa. Osittain BRCA2:n takia säädettiin Ranskassa laki, jonka mukaan geenipatentin omistajan on pakko myöntää lisenssi patenttia käyttäviin diagnostisiin testeihin.		BRCA2 on geeni, jonka tietyt alleelit lisäävät merkittävästi rintasyövän riskiä. Se on patentoitu, joten sitä hyödyntävät geenitestit ovat kalliita. Tästä johtuen niiden käyttö riskiryhmien seulonnassa on hankalaa. Osittain BRCA2:n takia säädettiin Ranskassa laki, jonka mukaan geenipatentin omistajan on pakko myöntää lisenssi patenttia käyttäviin diagnostisiin testeihin.
Rivi 27:		Rivi 27:
	Patenttiongelmat heijastuvat kaikkeen geeneihin liittyvään teollisuuteen ja heikentävät geenitekniikan hyödyntämismahdollisuuksia. Monsanto on ajanut varsin näkyvästi ja aggressiivisesti patenttioikeuksiaan. Yhtiön toiminnasta kerrotut kauhutarinat vaikuttavat negatiivisesti geneettisesti muunneltujen elintarvikkeiden suosioon.		Patenttiongelmat heijastuvat kaikkeen geeneihin liittyvään teollisuuteen ja heikentävät geenitekniikan hyödyntämismahdollisuuksia. Monsanto on ajanut varsin näkyvästi ja aggressiivisesti patenttioikeuksiaan. Yhtiön toiminnasta kerrotut kauhutarinat vaikuttavat negatiivisesti geneettisesti muunneltujen elintarvikkeiden suosioon.

	~~Ruuantuotanto~~ tehostuu ja teollistuu, ja geneettisesti muunnellut lajikkeet muodostavat jo nyt merkittävän osan maailmassa tuotetusta soijasta ja maissista. Ruokakasveihin liittyvät patentit antavat pahimmillaan yhdelle yhtiölle mahdollisuuden kontrolloida merkittävää osaa maailman ruoantuotannosta.		Ruoantuotanto tehostuu ja teollistuu, ja geneettisesti muunnellut lajikkeet muodostavat jo nyt merkittävän osan maailmassa tuotetusta soijasta ja maissista. Ruokakasveihin liittyvät patentit antavat pahimmillaan yhdelle yhtiölle mahdollisuuden kontrolloida merkittävää osaa maailman ruoantuotannosta.

	Myös suuri osa tulevista lääkkeistä hyödyntää geenejä tavalla tai toisella. Geenipatentit lisäävät entisestään eriarvoisuutta rikkaiden ja köyhien maiden ja kansalaisten välillä, sillä vain varakkailla on mahdollisuus maksaa patentoiduista hoidoista vaadittavia hintoja.		Myös suuri osa tulevista lääkkeistä hyödyntää geenejä tavalla tai toisella. Geenipatentit lisäävät entisestään eriarvoisuutta rikkaiden sekä köyhien maiden ja kansalaisten välillä, sillä vain varakkailla on mahdollisuus maksaa patentoiduista hoidoista vaadittavia hintoja.

	Avoimia geenejä		Avoimia geenejä

	Useat kansalais- ja ympäristöjärjestöt ovat alkaneet kiinnittää huomiota geenipatentteihin liittyviin ongelmiin. Yhdysvaltalainen kansalaisoikeusjärjestö ACLU on erityisen kunnostautunut asiassa. Vuoden 2010 alkupuolella se voitti oikeudenkäynnin Myriad -yhtiötä vastaan haastamalla BRCA1- ja BRCA2-patentit. Juttu jatkuu varmasti korkeampiin oikeusasteisiin ja kestää pitkään. Kiistan voittajalla tulee olemaan suuri merkitys maailmanlaajuisesti.		Useat kansalais- ja ympäristöjärjestöt ovat alkaneet kiinnittää huomiota geenipatentteihin liittyviin ongelmiin. Yhdysvaltalainen kansalaisoikeusjärjestö ACLU on erityisen kunnostautunut asiassa. Vuoden 2010 alkupuolella se voitti oikeudenkäynnin Myriad-yhtiötä vastaan haastamalla BRCA1- ja BRCA2-patentit. Juttu jatkuu varmasti korkeampiin oikeusasteisiin ja kestää pitkään. Kiistan voittajalla tulee olemaan suuri merkitys maailmanlaajuisesti.

	Myös tieteen puolella on noussut vastarintaliikkeitä, joista suurin on BiOS/Cambia. Tietokoneisiin ja avoimeen lähdekoodiin viittaava nimi ei ole sattumaa. Ideana on tuoda vastaava avoin ajattelu biologisiin patentteihin. Hanke kerää suosiota varsinkin nuorempien tutkijoiden keskuudessa, joille tiedon jakamisen hyödyt ovat selviä jo vapaa-ajan puolelta.		Myös tieteen puolella on noussut vastarintaliikkeitä, joista suurin on BiOS/Cambia. Tietokoneisiin ja avoimeen lähdekoodiin viittaava nimi ei ole sattumaa. Ideana on tuoda vastaava avoin ajattelu biologisiin patentteihin. Hanke kerää suosiota varsinkin nuorempien tutkijoiden keskuudessa, joille tiedon jakamisen hyödyt ovat selviä jo vapaa-ajan puolelta.