Lähdekoodi sivulle Purje 1005 uutiset

Estolistakiista palautettiin käsittelyyn

Korkein hallinto-oikeus palautti syyskuun alussa Helsingin hallinto-oikeuden käsittelyyn Matti Nikin hylätyn valituksen. Matti Nikin lapsiporno.info-nettisivut joutuivat vuonna 2008 keskusrikospoliisin estolistalle.

“Lopultakin kai käsitellään sitä saiko poliisi kieltäytyä lapsiporno.info:n poistamisesta estolistalta", Nikki kirjoitaa käänteestä nettisivuillaan. "Estolistalle joutumista itsessään ei kai ole mitenkään mahdollista saada tuomioistuimen käsiteltäväksi."

Laki lapsipornografian levittämisen estotoimista säädettiin, jotta suomalaisilta voitaisiin evätä pääsy ulkomailla ylläpidettäviin lapsipornosivustoihin. Matti Nikki pyrki sivustollaan kritisoimaan sensuurilakia ja keräsi listaa estetyistä sivuista. Listasta hän ei suostunut luopumaan, koska se todisti hänestä, että sensuuriin joutuu aivan laillisia sivustoja. 

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan "valituskelpoisuuden rajoittamiseen tulee suhtautua erityisen pidättyvästi sellaisissa tilanteissa, joilla on liittymä keskeisten perusoikeuksien, kuten sananvapauden, käyttämiseen."

Hallinto-oikeuden päätös: http://www.kho.fi/paatokset/51802.htm

Koulu valvoo kotonakin

Yhdysvalloissa nousi puoli vuotta sitten julkisuuteen tapaus, jossa Lower Merionin koulupiiri Philadelpiassa oli jakanut oppilaille kannettavia tietokoneita tukemaan opiskelua. Tietokoneille oli asennettu ohjelmisto, joka mahdollisti koneen etävalvonnan, ja esimerkiksi webkameran säännöllisen aktivoinnin käyttäjän tietämättä.  Ohjelman avulla oli tarkoitus paikantaa anastetut ja hukatut koneet. 

Koulujen toiminta tuli julkisuuteen Robbinsin perheen valituksen vuoksi. Blake Robbinsia oli puhuteltu huonosta käytöksestä ja todisteena käytettiin kuvaa, joka oli otettu hänen kotonaan. Oppilaat, vanhemmat, kansalaisjärjestöt ja senaattori Arlen Specter nousivat vastustamaan koulupiirin toimintaa. FBI tutki tapausta. Syyttäjä ei kuitenkaan havainnut selkeää rikollista tarkoitusta. Tutkimuksissa koulujen palvelimilta palautettiin kuitenkin yli 60 000 kohun jälkeen poistettua kuvaa.

Nyt meneillään on ryhmäkanne yksityisyyden loukkaamisesta. Koulupiiri on venyttänyt vastaustaan siihen jo kahdesti. Heinäkuussa toinenkin perhe nosti siviilikanteen. Koulupiiri ei enää harjoita tietokonevalvontaa. 

Lisää: http://www.lmsd.org/documents/news/100503_ballard_spahr_report.pdf

Vankeutta ja jättivelka linkittämisestä

Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi 33-vuotiaan turkulaismiehen maksamaan 307 450 euron korvaukset tekijänoikeusjärjestöille sekä tuotantoyhtiöille Direct Connect verkkopalveluiden ylläpitämisestä. Lisäksi mies määrättiin neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen sekä menettämään niin sanottu rikoksentekoväline valtiolle.

Suosituin miehen perustama DC-hubi oli jakopiste, jossa oli käräjäoikeuden päätöksen mukaan näytönkeruuhetkellä 2 000 käyttäjää sekä liikkui yli 80 teratavua tekijänoikeuksien alaista materiaalia. Miehen omalla koneella materiaalia oli neljä gigatavua.

Poliisi aloitti tutkimukset turkulaistavastaan 2007 jolloin häneltä takavarikoitiin muun muassa kaksi keskusyksikköä, hiiri, näppäimistö, kaksi modeemia sekä ethernet-kaapelia. Takavarikoitu omaisuus määrättiin menetetyksi valtiolle.

Korvaussummasta suurin osuus 274 540 euroa määrättiin maksettavaksi IFPI Finland ry:lle. Teosto ry:lle määrättiin maksettavaksi 29 375 euroa. Lisäksi joukossa on pienempiä korvauksia kuten Suomen elokuvatuottajien keskusliitolle maksettavat 13 euroa ja Warner Brosille maksettavat 38 euroa.

Piraattipuolue pitää päätöstä täysin kohtuuttomana, sillä DC-hubin tai tekijänoikeudella suojatun materiaalin jakaminen ei aiheuta todistettavissa olevia haittoja. "Suomen tuomioistuin osoitti jälleen ymmärtämättömyytensä uuden tekniikan suhteen. Mies tuomittiin tekijänoikeusrikkomusten mahdollistamisesta, kuten tänä päivänä voisi tuomita lähes minkä tahansa sähköisen palvelun ylläpitäjän", toteaa Piraattipuolueen puheenjohtaja Pasi Palmulehto.

TTVKn mukaan turkulaismies on saanut toiminnallaan aikaan laajamittaisen tiedostojen luvattoman jakamisen. He pitävätkin korvaussummaa sekä vankeusrangaistusta oikeana seurauksena tahallisesta, suunnitellusta ja vahingollisesta toiminnasta. Palvelinten ylläpitäjien jäljittämisen lisäksi TTVK on ilmoittanut kaksinkertaistavansa koteihin lähetettävien kirjeiden määrän.


Poliisi sormenjälkirekisterin kimppuun

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero ilmoitti elokuun alussa poliisin toivovan sormenjälkirekisteriä käyttöönsä seuraavalla hallituskaudella. Kysymyksessä on biopassin hakijoiden sormenjäljistä muodostettu tietokanta. Paateron mielestä sitä tarvittaisiin vakavimpien rikosten selvittelyyn. Poliisi on ilmoittanut jo sormenjälkirekisteriä perustettaessa toivovansa siihen käyttöoikeuksia.

Elokuun puolivälissä sisäministeri Anne Holmlund (kok) lupasi selvittää mahdollisuutta rekisterin käytön laajentamiseen. Nykyään rekisteriä hyödynnetään vain ruumiiden tunnistamiseen erikoistapauksissa. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasin (kok) mukaan lain muuttaminen jälkeenpäin voi rikkoa kansan luottamuksen rekisteriin.

Tietoyhteiskunnan kansalaisoikeuksiin keskittynyt Electronic Frontier Finland-järjestö vastustaa koko rekisteriä. Effistä rekisteri on tarpeeton passin käyttötarkoituksen toteutumiseksi ja aiheuttaa tietoturvauhan, varsinkin jos sen käyttöä vielä laajennetaan.  

Wikileaks kritiikin tulvassa

Viimeaikaisten Wikileaksiin liittyvien uutisten todenperäisyydestä on vaikea saada selvyyttä. Ihmisoikeusjärjestöjen ryhmittymä kritisoi elokuussa Wikileaksia afgaanisiviilien nimien julkaisusta massiivisessa sotadokumenttien vuodossaan. Myös Reporters Without Borders -järjestö pyysi Wikileaksia muuttamaan julkaisumetodejaan. Heistä Wikileaks on tiedonjakokanava ja siksi sen pitäisi noudattaa samoja julkaisusääntöjä kuin muunkin median.

Afghan War Diaryksi nimetty paketti sisältää kymmeniä tuhansia Afganistanin sodan sotilasdokumentteja. Wikileaksin mukaan asiakirjojen tarkastamiseen pyydettiin asiallisesti apua korkeiltakin tahoilta. Jäljelle jääneiden dokumenttien julkaisua aiotaan jatkaa.

Slashdot uutisoi syyskuun lopussa, että Meksikon ACTA-neuvotteluissa amerikkalaisen elokuvayhdistyksen MPAA:n edustaja oli kysynyt voidaanko Actaa käyttää Wikileaksin kaltaisten vaarallisten sivujen estämiseen. Wikileaksin Julian Assangeen kohdistuneet seksuaalisen häirinnän epäilyt ovat ehkä aiheuttaneet Wikileaksin sisäistä eripuraa. Birgitta Jónsdóttirin, Collateral murder -videon tuottaja toivoo, että epäilyjen selviämisen ajaksi Assange siirtyisi pois Wikileaksin keulakuvan paikalta.