Paratiisi vai panoptikon?
Näkökulmia ubiikkiyhteiskuntaan

Päivikki Karhula (toim.) Muut kirjoittajat: Ahti Saarenpää, Jyrki Kasvi
Ville Oksanen, Risto Heinonen
Eduskunnan kirjaston tutkimuksia ja selvityksiä 10
Eduskunnan kirjasto
Helsinki 2008

ISBN 978-951-53-3054-0 (nide)
ISBN 978-951-53-3055-0 (PDF)
http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/pubman/templates/2.htx?id=430

Jo muutaman vuoden vanha eduskunnan kirjaston tuotanto, Päivikki Karhulan toimittama Paratiisi vai panoptikon on kirja suomalaisista ja kansainvälisistä tietoyhteiskuntakysymyksistä. Digitaaliseen tietoon liittyvät oikeudelliset probleemat ovat teoksen ydinasioita, joihin useampi eri kirjoittaja antaa näkökantoja.

Parhaimmillaan Paratiisi ja Panoptikon selventää useita tärkeitä käsitteitä. Itse en lukemista aloittaessani tiennyt edes mikä on panoptikon tai ubiikki. Emme välttämättä tiedä millä kaikilla tavoilla meistä kerätään tietoa ja mihin tarkoituksiin. Kysymys on usein vapauden tai valvonnan suhteesta yhteiskunnassamme. Tahdommeko panoptikonin kaltaisen maailman, jossa keskellä olevasta tornista voidaan valvoa jokaista huonetta, huoneissa asujien tietämättä milloin valvotaan ja kuka valvoo jos valvoo. "Jokapaikkainen" eli ubiikki teknologia mahdollistaa kaikenlaista urkintaa.

Vihreiden Jyrki Kasvi ja Electronic Frontier Finland kansalaisoikeusjärjestön Ville Oksanen kirjoittavat kokoelmassa nasevimmin. Ville Oksanen kertaa hyvin mielenkiintoisesti Effin synnyn syitä ja historiaa. Muilta osin teosta vaivaa hiukan kapulakielisyys sekä kouriintuntuvien ja perinpohjaisempien selitysten puute. Ajoittain teoksessa maalataan tummasävyistä tulevaisuuskuvaa. Se tutisuttaa. Paratiisi vai panoptikon on kuivasti ja kömpelösti asiallinen kokoelma kirjoituksia.

Quotes

Kehitys näyttäisi etenevän kohden kansainvälistä tietoympäristöä, jossa voitaisiin hyödyntää myös massiivisia kansallisia ja yhteiskäyttöisiä tietovarastoja. Tämän kehityssuunnan vaikutukset voivat olla ennakoimattomia - P. K.

Tietojen ostajan tai hyödyntäjän näkökulma ratkaisee sen, miten hän haluaa kohteitaan tulkita.

Tunnistuksen yleistyessä toive anonyymista verkkokäytöstä on lisäksi saatu kuulostamaan lähes rikolliselta.

Kuka kontrolloi ubiikin Internetin kehitystä?

Ubiikin tiedonhallinta tulee yhä lähemmäksi arkea ja kehoa. Muutosta kuvataan myös ihmiskunnan seuraavaksi siirtomaavallan muodoksi, joka ei tällä kertaa etsiydy kaukaisiin maihin, vaan tulee aiempaa lähemmäksi ihmistä.

Vapauden, avoimuuden ja yhteisöllisyyden varhaisista ideaaleista huolimatta, verkko ei ole demokratian väline, jos siihen ei rakenneta avoimuuden ja vaikuttamisen rakenteita.

Verkon asymmetria voi ubiikkimaailmassa kertautua. Sen läpinäkyvyys voi jäädä pinnalliseksi, sen vuorovaikutteisuus ei välttämättä takaa vaikutusvaltaa ja sen kokonaisuus voi selvitä vain niille, jotka voivat sen rakenteisiin perehtyä.

Kuka saa valvoa ja ketä?

Viime vuosina parlamentit eri puolilla maailmaa ovat hyväksyneet lainsäädäntöä, jolla on merkittävästi laajennettu viranomaisten otetta kansalaisten yksityiselämään.

Yksityisyyden, tietosuojan ja anonyymin asioinnin periaatteista tinkiminen toisi ybiikkiyhteiskuntaan tuntuvia haittavaikutuksia.

Käyttäjien vaikutusvalta verkkoyhteisöissä perustuu monipuoliseen tiedonsaantiin, anonyymiin viestintään ja mahdollisuuteen verkostoitua.

Piraatti vai kirjailija?
Tekijän oikeuksia mittaamassa
Toimittanut Juri Nummelin
Kustantaja Avain
ISBN 978-951-692-858-9
Useita kirjoittajia

Avain on julkaissut tämän uuden teoksen tekijänoikeuksista ja niiden
suhteesta piratismiin. Kirjoittajia on moneen lähtöön ja pyrkimyksenä
on antaa kaikkien ilmaista näkökantojaan vapaasti.

Yllättävää ja valaisevaa oli... jäädä niihin perinteisiin vastakkainasetteluihin, vaan teoksessa
esitellään kiitettävästi
Creative Commons lisenssejä, Open Access-julkaisua yms...
Nasevia ja rohkeita tekstejä suurelta osaa kirjoittajista.

Piraatti ja kirjailija antaa tasapainoisen positiivisen vaikutelman.
Eri kirjoittajilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa.
Teoksen nimi (joka kuulemma oli kustantajan tyrkyttämä) jäi kaihertamaan
- eikö osuvampaa olisi keksitty.

Teosta olisi myös piristänyt tietopakettiosuus, jossa käsitteitä
olisi avattu.

Video julkaisutilaisuudesta
http://www.kirjastokaista.fi/video/9456/ajankohtaista%20keskustelua%20tekij%C3%A4noikeuksista

Quotes:

Arvio2011 1

2011-03-06T17:41:49Z

Ainu: Ak: Uusi sivu: Paratiisi vai panoptikon? Näkökulmia ubiikkiyhteiskuntaan Päivikki Karhula (toim.) Muut kirjoittajat: Ahti Saarenpää, Jyrki Kasvi Ville Oksanen, Risto Heinonen Eduskunnan kirj...

Purje 1006 lokilankku

2011-02-02T19:46:09Z

Ainu:

LOKI:

Jos eduskuntavaalit järjestettäisiin tänään Facebookissa, seuraavat neljä vuotta tasavallan hallituksena toimisi todennäköisesti Timo Soinin johtama perussuomalaisten, piraattipuolueen, ja Sdp:n koalitio.

6.1.2011 Teemu J. Kammonen www.uusisuomi.fi http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/108054-talta-nayttaisi-facebook-eduskunta-timo-soinista-paaministeri

-----

http://areena.yle.fi/video/1491208

Arvoisa puhemis, toisin kuin tässä digiagendassa, ja monissa ryhmäpalavereissa, puheenvuoroissa väitettiin
Suomi ei tosiaankaan ole tietoyhteiskunnan edelläkävijä - päinvastoin. Edustaja Laxellin esiin nostama sähköinen laskutus on tästä hyvä esimerkki. Suomi alkaa kohta olla ainoita eu-maita, jossa edelleen lähetetään enemmän kuolleen puun palasia ihmisille kuin sähköisiä laskuja. Hallituksen esitys Suomen digitaaliseksi agendaksi vuosille 2011-2020 on sinänsä ihan hyvä esitys kilpailijoiden etumatkan kiinni kuromiseksi. Kärkipaikan takaisin valtaaminen edellyttää kuitenkin rohkeutta, rohkeutta myöntää Suomen kehityksen pysähtyminen ja rohkeutta luoda uutta, tehdä uusia, hullujakin avauksia, joita edes Ruotsin, Viron ja Etelä-Korean kaltaiset edelläkävijämaat eivät ole vielä uskaltaneet tehdä.

---

Huvittavaa sinänsä, heti kun Suomessa alettiin laatia valtakunnallisia tietoyhteiskuntastrategioita me aloimme pudota. Niin kauan kun niitä ei ollut, meillä meni hyvin.

---
Muualla kansalaisoikeudet ovat tietoyhteiskuntapoliittisen keskustelun kovaa ydintä, Suomessa ne ovat jostain syystä epäaihe. Tietosuojavaltuutetun peräänkuuluttama Tietosuojalaki olisi ollut pitkä askel tässä asiassa oikeeseen suuntaan...

---

Tietoyhteiskunta on kuitenkin ensisijassa sosiaalinen ja kulttuurinen vallankumous - ei teknologinen.

---
Arvoisa puhemies.
Suurinpana haasteena Suomessa on kuitenkin asenne. Tietoyhteiskuntakehityksen ja -politiikan merkitystä ei nähdä. Katsokaa nyt tätäkin keskustelua, tupa on tyhjä, vaikka nyt linjataan politiikkaa, joka muovaa suomalaisen yhteiskunnan rakenteita yhtä perusteellisesti kuin päätökset 1800-luvun lopulla suuriruhtinaskunnassa rautatielinjojen linjauksista muovasivat nyky-Suomea. Ilmeisesti ketään ei juuri tunnu kiinnostavan mitä Suomessa tulevaisuudessa tapahtuu. Ensi vaalikaudessa ja ensi vaaleissa on riittävästi.

- Jyrki Kasvi, tiistaina 30.11.2010 melkein tyhjässä eduskunnan täysistunnossa klo 15.31

_____________________________________________

(Eduskunnan) Sivistysvaliokunta ehdottaa lisätoimia nettipiratismin estämiseksi ja digitaalisen aineiston laillisen käytön edistämiseksi. -- Valiokunta ehdottaa myös, että taiteilijoiden toimeentuloa voitaisiin tukea hyvitysmaksujärjestelmää kehittämällä ja uudistamalla. Maksun ulkopuolella ovat tällä hetkellä muun muassa navigaattorit, matkapuhelimet, tietokoneet ja kämmentietokoneet sekä pelikonsolit.

Teemu Luukka HS.fi 12.1.2011
________________________________________________

29.10.2010 7:30 HS.fi

Osmo Soininvaara:
On törkeä virhe, että sähkökirjan arvonlisävero on 23 prosenttia ja paperisen yhdeksän. Suuret kustantamot eivät ole elämöineet tällä, koska ne omistavat myös kirjapainoja.

Tuomas Enbuske: Toimittaja
Toivottavasti syrjäyttää, sillä sähkökirja on paljon nykyistä kätevämpi tapa lukea kirjoja. Mutta se vekotin, jolla luetaan parinkymmenen vuoden päästä, on ihan toisenlainen kuin nykyiset.
Kirja jää varmasti elämään sähkökirjan rinnalle. Kirja ja kirjahyllyt jäävät ainakin sisustuselementeiksi, samalla tavalla kuin ihmisillä on kotonaan takkoja, vaikkei niitä enää lämmitykseen tarvita.
Vakavannäköisiä dosentteja haastatellaan tulevaisuudessakin fiksuuden korostamiseksi kirjahyllyn edessä.

Kari Uusikylä:
Sähkökirja yleistyy, koska nuori polvi on tottunut sähköiseen viestintään. Se voi myös olla bisneksen mieleen. Toivottavasti paperikirjakin säilyy, vaikka kirjasta on tullut usein ongelmajäte. Vuosikymmeniä sitten kirjat olivat lähes aarteita.

Juha Herkman:
Sähkökirja on sähköjänis, jonka perässä kustantajat juoksevat pelon- ja toivonsekaisin tuntein.

Minna Lindgren:
Televisio ei syrjäyttänyt radiota, äänilevy ei korvannut elävää musiikkia eikä taivas ole vieläkään pudonnut niskaamme.

Johanna Sinisalo: Kirjailija
Teknisten uudistusten ja uusien taidemuotojen vallatessa alaa on aina ennustettu jonkin perinteisemmän muodon häviämistä: elokuvan piti tappaa teatteri ja videoelokuvien piti tappaa elokuvissa käynti, television piti tuhota radio ja varmaan lukutaitokin siinä sivussa. Paperikirja sinnittelee uskoakseni vielä pitkään, vaikka sähkökirja tuleekin rajusti yleistymään.

Eero-Tapio Vuori:
Käydään myös pitkä, vuosia kestävä loputon neuvottelukierros tekijänoikeuksista eri maiden kirjailijoiden ja sähkökirjojen kustantajien kesken, joka ei kuitenkaan koskaan tuota mitään tulosta. Sen jälkeen tietenkin kokeillaan DRM:ää (piratismin pelossa) sen eri muodoissa parikymmentä vuotta. Sama tarina: taas ihmiset pakotetaan ostamaan sama tuote uudestaan, ja kun tuotteen valmistanut taho vetäytyy markkinoilta, tuki hankituille kirjoille katoaa eikä niitä voi enää lukea.
Viimein ehkä joskus 2050 DRM hylätään viimein kuluttajia kiusaavana käytäntönä. Kuluttaja joutuu tosin ostamaan kirjansa vielä kerran uudestaan, mutta tällä kertaa vapaassa formaatissa joka toimii millä tahansa laitteella, ja siitä saa vapaasti ottaa varmuuskopioita.
Sitten vasta sähkökirja (ja sähkökirjabisnes) alkaa toimia. Ehkä joskus vähän myöhemmin päästään siihen, ettei mitään kirjoja tarvitse edes hankkia, vaan kaikki maailman kirjallisuus on isossa kirjapilvessä, johon kaikilla maailman kansalaisilla on vapaa pääsy 24/7.

Marita Liulia: Taiteilija
Aina kun jokin uusi keksintö yleistyy, herää kysymys miten käy edellisten. Valokuva ei korvannut maalausta, eikä televisio teatteria. Kirja elää ja voi hyvin sekä nidottuna paperikasana että näyttöruutuna.

Pirjo Hiidenmaa:
Piraattien pelko on hidastanut sähkökirjaa. Jotenkin tuntuu hienolta, että kirjallisuuteen on niin suuri hinku, että sitä varastettaisiin. Ei kirjalle voi muuta tehdä kuin lukea. Kuuntelin taas tällä viikolla oppineita esitelmiä median tulevaisuudesta. Yllättävintä ja kiehtovinta on, että vanhat aineistot tulevat uuteen arvoon uusien tekniikoiden ansiosta. Eikä kyse ole vain siitä, että vanhat ovat vapaata ainesta vaan se, että ihmiskunta on jo ennättänyt tuottaa uskomattoman paljon sellaista, jonka lukeminen uudessa yhteydessä on edelleen kiinnostavaa.

Matti Wiberg:
En ole havainnut kiinnitettävän huomiota sähkökirjan ilmeiseen kielteiseen ominaisuuteen: sähkökirjasta jää liikaa jälkiä: omistajan lisäksi myyjäkin tietää, kuka kirjan osti. Paperikirjan voi ostaa anonyymisti jälkiä jättämättä, mutta sähkökirjasta jää luoja ties mihin kaupalliseen tai muuhun käyttöön jälkiä, joita ostaja ei mitenkään voi kontrolloida. Tunne on epämiellyttävä.

Tommi Uschanov:
Jo nyt ollaan tilanteessa, jossa käytännössä kaikki vähänkään isompaa ihmisjoukkoa kiinnostava audiovisuaalinen aineisto on netistä ladattavissa ilmaiseksi, jos vain tietää mistä hakea – eikä joka sadannentuhannen laittoman lataajan vetäminen satunnaisiin näytösoikeudenkäynteihin kykene pelottelemaan ketään.
Sähkökirja varmasti yleistyy nykyisestä, mutta sen ympärillä pyörivä liiketoimintakonsepti on harkittava todella huolellisesti ja yksityiskohtaisesti, jos se aiotaan saada taloudellisesti kannattavaksi.
Esimerkiksi kuukausi- tai vuosimaksu, jolla saa rajattoman pääsyn tuhansiin tai jopa miljooniin kirjoihin, johonkin Google Booksin kaltaiseen palveluun, saattaa osoittautua järkevämmäksi ja myyvämmäksi ratkaisuksi kuin yksittäisten kirjojen myyminen sähköisinä erikseen.

Vaalilauseet

2011-01-31T10:22:59Z

Ainu:

(Piraattipuolue) vapautesi puolesta

Keinuta venettä! Valitse Piraattipuolue.

Demokratian hinta - Avoimuuden hinta

(Vaali)ohjelman saa kopioida

PP - parempi kuin BB.

Pyri piraatiksi! Yarrrr

Vapaa sana, koodi, tieto

Selkeämmän teoksiin liittyvän lainsäädännön puolesta, keinottelua ja monopoleja vastaan

Tekijänoikeuskonservatiivit eduskuntaan!

Pelasta oikeutesi, suojaa vapautesi!

Rakenna tietoyhteiskuntaa

Jaettu tieto ei ole keneltäkään pois

Kaikki kaikille, heti ja nyt - Piraattipuolue

Artistin asialla - Piraattipuolue

Täysin purjein tulevaisuuteen

Suomen yhteistyökykyisin ja erikoistunein puolue - Piraattipuolue

Yksityisyyden, sananvapauden, tiedonjaon ja läpinäkyvän demokratian puolesta

Piraattipuolue on vapaamielinen jo nyt

Saa äänellesi vastinetta, anna se piraateille!

Älä jää rannalle!

Kirjasto kaikille

(Arkisto kaikille), Kirjasto kaikkialle

Kuka päättää yksityisyydestäsi?

Julkinen tieto

Avoin yhteiskunta, yksityisyyden suoja

Tulevaisuuspuolue - Piraattipuolue

Onko soittimessasi internetistä kopioitua musiikkia? Yarr! Olet jo asenteiltasi piraatti, seiso tekojesi takana ja liity puolueeseen!

Muistatko sen kaverilta kopioidun kasetillisen upeaa musiikkia, jonka nuorena kuuntelit puhki? Entä jos joku olisi silloin estänyt kaiken kopioinnin, etkä olisi koskaan kuullut muuta kuin radiota ja kaupasta ostettuja levyjä? Taistele kulttuurin riistoa vastaan, ryhdy Piraatiksi.

Purje 1006 lokilankku

2011-01-30T15:44:34Z

Ainu:

LOKI:

http://areena.yle.fi/video/1491208

Arvoisa puhemis, toisin kuin tässä digiagendassa, ja monissa ryhmäpalavereissa, puheenvuoroissa väitettiin
Suomi ei tosiaankaan ole tietoyhteiskunnan edelläkävijä - päinvastoin. Edustaja Laxellin esiin nostama sähköinen laskutus on tästä hyvä esimerkki. Suomi alkaa kohta olla ainoita eu-maita, jossa edelleen lähetetään enemmän kuolleen puun palasia ihmisille kuin sähköisiä laskuja. Hallituksen esitys Suomen digitaaliseksi agendaksi vuosille 2011-2020 on sinänsä ihan hyvä esitys kilpailijoiden etumatkan kiinni kuromiseksi. Kärkipaikan takaisin valtaaminen edellyttää kuitenkin rohkeutta, rohkeutta myöntää Suomen kehityksen pysähtyminen ja rohkeutta luoda uutta, tehdä uusia, hullujakin avauksia, joita edes Ruotsin, Viron ja Etelä-Korean kaltaiset edelläkävijämaat eivät ole vielä uskaltaneet tehdä.

---

Huvittavaa sinänsä, heti kun Suomessa alettiin laatia valtakunnallisia tietoyhteiskuntastrategioita me aloimme pudota. Niin kauan kun niitä ei ollut, meillä meni hyvin.

---
Muualla kansalaisoikeudet ovat tietoyhteiskuntapoliittisen keskustelun kovaa ydintä, Suomessa ne ovat jostain syystä epäaihe. Tietosuojavaltuutetun peräänkuuluttama Tietosuojalaki olisi ollut pitkä askel tässä asiassa oikeeseen suuntaan...

---

Tietoyhteiskunta on kuitenkin ensisijassa sosiaalinen ja kulttuurinen vallankumous - ei teknologinen.

---
Arvoisa puhemies.
Suurinpana haasteena Suomessa on kuitenkin asenne. Tietoyhteiskuntakehityksen ja -politiikan merkitystä ei nähdä. Katsokaa nyt tätäkin keskustelua, tupa on tyhjä, vaikka nyt linjataan politiikkaa, joka muovaa suomalaisen yhteiskunnan rakenteita yhtä perusteellisesti kuin päätökset 1800-luvun lopulla suuriruhtinaskunnassa rautatielinjojen linjauksista muovasivat nyky-Suomea. Ilmeisesti ketään ei juuri tunnu kiinnostavan mitä Suomessa tulevaisuudessa tapahtuu. Ensi vaalikaudessa ja ensi vaaleissa on riittävästi.

- Jyrki Kasvi, tiistaina 30.11.2010 melkein tyhjässä eduskunnan täysistunnossa klo 15.31

_____________________________________________

(Eduskunnan) Sivistysvaliokunta ehdottaa lisätoimia nettipiratismin estämiseksi ja digitaalisen aineiston laillisen käytön edistämiseksi. -- Valiokunta ehdottaa myös, että taiteilijoiden toimeentuloa voitaisiin tukea hyvitysmaksujärjestelmää kehittämällä ja uudistamalla. Maksun ulkopuolella ovat tällä hetkellä muun muassa navigaattorit, matkapuhelimet, tietokoneet ja kämmentietokoneet sekä pelikonsolit.

Teemu Luukka HS.fi 12.1.2011
________________________________________________

29.10.2010 7:30 HS.fi

Osmo Soininvaara:
On törkeä virhe, että sähkökirjan arvonlisävero on 23 prosenttia ja paperisen yhdeksän. Suuret kustantamot eivät ole elämöineet tällä, koska ne omistavat myös kirjapainoja.

Tuomas Enbuske: Toimittaja
Toivottavasti syrjäyttää, sillä sähkökirja on paljon nykyistä kätevämpi tapa lukea kirjoja. Mutta se vekotin, jolla luetaan parinkymmenen vuoden päästä, on ihan toisenlainen kuin nykyiset.
Kirja jää varmasti elämään sähkökirjan rinnalle. Kirja ja kirjahyllyt jäävät ainakin sisustuselementeiksi, samalla tavalla kuin ihmisillä on kotonaan takkoja, vaikkei niitä enää lämmitykseen tarvita.
Vakavannäköisiä dosentteja haastatellaan tulevaisuudessakin fiksuuden korostamiseksi kirjahyllyn edessä.

Kari Uusikylä:
Sähkökirja yleistyy, koska nuori polvi on tottunut sähköiseen viestintään. Se voi myös olla bisneksen mieleen. Toivottavasti paperikirjakin säilyy, vaikka kirjasta on tullut usein ongelmajäte. Vuosikymmeniä sitten kirjat olivat lähes aarteita.

Juha Herkman:
Sähkökirja on sähköjänis, jonka perässä kustantajat juoksevat pelon- ja toivonsekaisin tuntein.

Minna Lindgren:
Televisio ei syrjäyttänyt radiota, äänilevy ei korvannut elävää musiikkia eikä taivas ole vieläkään pudonnut niskaamme.

Johanna Sinisalo: Kirjailija
Teknisten uudistusten ja uusien taidemuotojen vallatessa alaa on aina ennustettu jonkin perinteisemmän muodon häviämistä: elokuvan piti tappaa teatteri ja videoelokuvien piti tappaa elokuvissa käynti, television piti tuhota radio ja varmaan lukutaitokin siinä sivussa. Paperikirja sinnittelee uskoakseni vielä pitkään, vaikka sähkökirja tuleekin rajusti yleistymään.

Eero-Tapio Vuori:
Käydään myös pitkä, vuosia kestävä loputon neuvottelukierros tekijänoikeuksista eri maiden kirjailijoiden ja sähkökirjojen kustantajien kesken, joka ei kuitenkaan koskaan tuota mitään tulosta. Sen jälkeen tietenkin kokeillaan DRM:ää (piratismin pelossa) sen eri muodoissa parikymmentä vuotta. Sama tarina: taas ihmiset pakotetaan ostamaan sama tuote uudestaan, ja kun tuotteen valmistanut taho vetäytyy markkinoilta, tuki hankituille kirjoille katoaa eikä niitä voi enää lukea.
Viimein ehkä joskus 2050 DRM hylätään viimein kuluttajia kiusaavana käytäntönä. Kuluttaja joutuu tosin ostamaan kirjansa vielä kerran uudestaan, mutta tällä kertaa vapaassa formaatissa joka toimii millä tahansa laitteella, ja siitä saa vapaasti ottaa varmuuskopioita.
Sitten vasta sähkökirja (ja sähkökirjabisnes) alkaa toimia. Ehkä joskus vähän myöhemmin päästään siihen, ettei mitään kirjoja tarvitse edes hankkia, vaan kaikki maailman kirjallisuus on isossa kirjapilvessä, johon kaikilla maailman kansalaisilla on vapaa pääsy 24/7.

Marita Liulia: Taiteilija
Aina kun jokin uusi keksintö yleistyy, herää kysymys miten käy edellisten. Valokuva ei korvannut maalausta, eikä televisio teatteria. Kirja elää ja voi hyvin sekä nidottuna paperikasana että näyttöruutuna.

Pirjo Hiidenmaa:
Piraattien pelko on hidastanut sähkökirjaa. Jotenkin tuntuu hienolta, että kirjallisuuteen on niin suuri hinku, että sitä varastettaisiin. Ei kirjalle voi muuta tehdä kuin lukea. Kuuntelin taas tällä viikolla oppineita esitelmiä median tulevaisuudesta. Yllättävintä ja kiehtovinta on, että vanhat aineistot tulevat uuteen arvoon uusien tekniikoiden ansiosta. Eikä kyse ole vain siitä, että vanhat ovat vapaata ainesta vaan se, että ihmiskunta on jo ennättänyt tuottaa uskomattoman paljon sellaista, jonka lukeminen uudessa yhteydessä on edelleen kiinnostavaa.

Matti Wiberg:
En ole havainnut kiinnitettävän huomiota sähkökirjan ilmeiseen kielteiseen ominaisuuteen: sähkökirjasta jää liikaa jälkiä: omistajan lisäksi myyjäkin tietää, kuka kirjan osti. Paperikirjan voi ostaa anonyymisti jälkiä jättämättä, mutta sähkökirjasta jää luoja ties mihin kaupalliseen tai muuhun käyttöön jälkiä, joita ostaja ei mitenkään voi kontrolloida. Tunne on epämiellyttävä.

Tommi Uschanov:
Jo nyt ollaan tilanteessa, jossa käytännössä kaikki vähänkään isompaa ihmisjoukkoa kiinnostava audiovisuaalinen aineisto on netistä ladattavissa ilmaiseksi, jos vain tietää mistä hakea – eikä joka sadannentuhannen laittoman lataajan vetäminen satunnaisiin näytösoikeudenkäynteihin kykene pelottelemaan ketään.
Sähkökirja varmasti yleistyy nykyisestä, mutta sen ympärillä pyörivä liiketoimintakonsepti on harkittava todella huolellisesti ja yksityiskohtaisesti, jos se aiotaan saada taloudellisesti kannattavaksi.
Esimerkiksi kuukausi- tai vuosimaksu, jolla saa rajattoman pääsyn tuhansiin tai jopa miljooniin kirjoihin, johonkin Google Booksin kaltaiseen palveluun, saattaa osoittautua järkevämmäksi ja myyvämmäksi ratkaisuksi kuin yksittäisten kirjojen myyminen sähköisinä erikseen.

Purje 1006 lokilankku

2011-01-26T18:17:37Z

Ainu: Ak: Uusi sivu: LOKI: (Eduskunnan) Sivistysvaliokunta ehdottaa lisätoimia nettipiratismin estämiseksi ja digitaalisen aineiston laillisen käytön edistämiseksi. -- Valiokunta ehdottaa myös...

LOKI:

(Eduskunnan) Sivistysvaliokunta ehdottaa lisätoimia nettipiratismin estämiseksi ja digitaalisen aineiston laillisen käytön edistämiseksi. -- Valiokunta ehdottaa myös, että taiteilijoiden toimeentuloa voitaisiin tukea hyvitysmaksujärjestelmää kehittämällä ja uudistamalla. Maksun ulkopuolella ovat tällä hetkellä muun muassa navigaattorit, matkapuhelimet, tietokoneet ja kämmentietokoneet sekä pelikonsolit.

Teemu Luukka HS.fi 12.1.2011
________________________________________________

29.10.2010 7:30 HS.fi

Osmo Soininvaara:
On törkeä virhe, että sähkökirjan arvonlisävero on 23 prosenttia ja paperisen yhdeksän. Suuret kustantamot eivät ole elämöineet tällä, koska ne omistavat myös kirjapainoja.

Tuomas Enbuske: Toimittaja
Toivottavasti syrjäyttää, sillä sähkökirja on paljon nykyistä kätevämpi tapa lukea kirjoja. Mutta se vekotin, jolla luetaan parinkymmenen vuoden päästä, on ihan toisenlainen kuin nykyiset.
Kirja jää varmasti elämään sähkökirjan rinnalle. Kirja ja kirjahyllyt jäävät ainakin sisustuselementeiksi, samalla tavalla kuin ihmisillä on kotonaan takkoja, vaikkei niitä enää lämmitykseen tarvita.
Vakavannäköisiä dosentteja haastatellaan tulevaisuudessakin fiksuuden korostamiseksi kirjahyllyn edessä.

Kari Uusikylä:
Sähkökirja yleistyy, koska nuori polvi on tottunut sähköiseen viestintään. Se voi myös olla bisneksen mieleen. Toivottavasti paperikirjakin säilyy, vaikka kirjasta on tullut usein ongelmajäte. Vuosikymmeniä sitten kirjat olivat lähes aarteita.

Juha Herkman:
Sähkökirja on sähköjänis, jonka perässä kustantajat juoksevat pelon- ja toivonsekaisin tuntein.

Minna Lindgren:
Televisio ei syrjäyttänyt radiota, äänilevy ei korvannut elävää musiikkia eikä taivas ole vieläkään pudonnut niskaamme.

Johanna Sinisalo: Kirjailija
Teknisten uudistusten ja uusien taidemuotojen vallatessa alaa on aina ennustettu jonkin perinteisemmän muodon häviämistä: elokuvan piti tappaa teatteri ja videoelokuvien piti tappaa elokuvissa käynti, television piti tuhota radio ja varmaan lukutaitokin siinä sivussa. Paperikirja sinnittelee uskoakseni vielä pitkään, vaikka sähkökirja tuleekin rajusti yleistymään.

Eero-Tapio Vuori:
Käydään myös pitkä, vuosia kestävä loputon neuvottelukierros tekijänoikeuksista eri maiden kirjailijoiden ja sähkökirjojen kustantajien kesken, joka ei kuitenkaan koskaan tuota mitään tulosta. Sen jälkeen tietenkin kokeillaan DRM:ää (piratismin pelossa) sen eri muodoissa parikymmentä vuotta. Sama tarina: taas ihmiset pakotetaan ostamaan sama tuote uudestaan, ja kun tuotteen valmistanut taho vetäytyy markkinoilta, tuki hankituille kirjoille katoaa eikä niitä voi enää lukea.
Viimein ehkä joskus 2050 DRM hylätään viimein kuluttajia kiusaavana käytäntönä. Kuluttaja joutuu tosin ostamaan kirjansa vielä kerran uudestaan, mutta tällä kertaa vapaassa formaatissa joka toimii millä tahansa laitteella, ja siitä saa vapaasti ottaa varmuuskopioita.
Sitten vasta sähkökirja (ja sähkökirjabisnes) alkaa toimia. Ehkä joskus vähän myöhemmin päästään siihen, ettei mitään kirjoja tarvitse edes hankkia, vaan kaikki maailman kirjallisuus on isossa kirjapilvessä, johon kaikilla maailman kansalaisilla on vapaa pääsy 24/7.

Marita Liulia: Taiteilija
Aina kun jokin uusi keksintö yleistyy, herää kysymys miten käy edellisten. Valokuva ei korvannut maalausta, eikä televisio teatteria. Kirja elää ja voi hyvin sekä nidottuna paperikasana että näyttöruutuna.

Pirjo Hiidenmaa:
Piraattien pelko on hidastanut sähkökirjaa. Jotenkin tuntuu hienolta, että kirjallisuuteen on niin suuri hinku, että sitä varastettaisiin. Ei kirjalle voi muuta tehdä kuin lukea. Kuuntelin taas tällä viikolla oppineita esitelmiä median tulevaisuudesta. Yllättävintä ja kiehtovinta on, että vanhat aineistot tulevat uuteen arvoon uusien tekniikoiden ansiosta. Eikä kyse ole vain siitä, että vanhat ovat vapaata ainesta vaan se, että ihmiskunta on jo ennättänyt tuottaa uskomattoman paljon sellaista, jonka lukeminen uudessa yhteydessä on edelleen kiinnostavaa.

Matti Wiberg:
En ole havainnut kiinnitettävän huomiota sähkökirjan ilmeiseen kielteiseen ominaisuuteen: sähkökirjasta jää liikaa jälkiä: omistajan lisäksi myyjäkin tietää, kuka kirjan osti. Paperikirjan voi ostaa anonyymisti jälkiä jättämättä, mutta sähkökirjasta jää luoja ties mihin kaupalliseen tai muuhun käyttöön jälkiä, joita ostaja ei mitenkään voi kontrolloida. Tunne on epämiellyttävä.

Tommi Uschanov:
Jo nyt ollaan tilanteessa, jossa käytännössä kaikki vähänkään isompaa ihmisjoukkoa kiinnostava audiovisuaalinen aineisto on netistä ladattavissa ilmaiseksi, jos vain tietää mistä hakea – eikä joka sadannentuhannen laittoman lataajan vetäminen satunnaisiin näytösoikeudenkäynteihin kykene pelottelemaan ketään.
Sähkökirja varmasti yleistyy nykyisestä, mutta sen ympärillä pyörivä liiketoimintakonsepti on harkittava todella huolellisesti ja yksityiskohtaisesti, jos se aiotaan saada taloudellisesti kannattavaksi.
Esimerkiksi kuukausi- tai vuosimaksu, jolla saa rajattoman pääsyn tuhansiin tai jopa miljooniin kirjoihin, johonkin Google Booksin kaltaiseen palveluun, saattaa osoittautua järkevämmäksi ja myyvämmäksi ratkaisuksi kuin yksittäisten kirjojen myyminen sähköisinä erikseen.

2010-10-12T19:32:11Z

Ainu:

Purje 1005 uutiset

2010-10-12T19:29:18Z

Ainu:

Estolistakiista palautettiin käsittelyyn

Korkein hallinto-oikeus palautti syyskuun alussa Helsingin hallinto-oikeuden käsittelyyn Matti Nikin hylätyn valituksen. Matti Nikin lapsiporno.info-nettisivut joutuivat vuonna 2008 keskusrikospoliisin estolistalle.

“Lopultakin kai käsitellään sitä saiko poliisi kieltäytyä lapsiporno.info:n poistamisesta estolistalta", Nikki kirjoitaa käänteestä nettisivuillaan. "Estolistalle joutumista itsessään ei kai ole mitenkään mahdollista saada tuomioistuimen käsiteltäväksi."

Laki lapsipornografian levittämisen estotoimista säädettiin, jotta suomalaisilta voitaisiin evätä pääsy ulkomailla ylläpidettäviin lapsipornosivustoihin. Matti Nikki pyrki sivustollaan kritisoimaan sensuurilakia ja keräsi listaa estetyistä sivuista. Listasta hän ei suostunut luopumaan, koska se todisti hänestä, että sensuuriin joutuu aivan laillisia sivustoja.

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan "valituskelpoisuuden rajoittamiseen tulee suhtautua erityisen pidättyvästi sellaisissa tilanteissa, joilla on liittymä keskeisten perusoikeuksien, kuten sananvapauden, käyttämiseen."

Hallinto-oikeuden päätös: http://www.kho.fi/paatokset/51802.htm

Koulu valvoo kotonakin

Yhdysvalloissa nousi puoli vuotta sitten julkisuuteen tapaus, jossa Lower Merionin koulupiiri Philadelpiassa oli jakanut oppilaille kannettavia tietokoneita tukemaan opiskelua. Tietokoneille oli asennettu ohjelmisto, joka mahdollisti koneen etävalvonnan, ja esimerkiksi webkameran säännöllisen aktivoinnin käyttäjän tietämättä. Ohjelman avulla oli tarkoitus paikantaa anastetut ja hukatut koneet.

Koulujen toiminta tuli julkisuuteen Robbinsin perheen valituksen vuoksi. Blake Robbinsia oli puhuteltu huonosta käytöksestä ja todisteena käytettiin kuvaa, joka oli otettu hänen kotonaan. Oppilaat, vanhemmat, kansalaisjärjestöt ja senaattori Arlen Specter nousivat vastustamaan koulupiirin toimintaa. FBI tutki tapausta. Syyttäjä ei kuitenkaan havainnut selkeää rikollista tarkoitusta. Tutkimuksissa koulujen palvelimilta palautettiin kuitenkin yli 60 000 kohun jälkeen poistettua kuvaa.

Nyt meneillään on ryhmäkanne yksityisyyden loukkaamisesta. Koulupiiri on venyttänyt vastaustaan siihen jo kahdesti. Heinäkuussa toinenkin perhe nosti siviilikanteen. Koulupiiri ei enää harjoita tietokonevalvontaa.

Lisää: http://www.lmsd.org/documents/news/100503_ballard_spahr_report.pdf

Vankeutta ja jättivelka linkittämisestä

Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi 33-vuotiaan turkulaismiehen maksamaan 307 450 euron korvaukset tekijänoikeusjärjestöille sekä tuotantoyhtiöille Direct Connect verkkopalveluiden ylläpitämisestä. Lisäksi mies määrättiin neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen sekä menettämään niin sanottu rikoksentekoväline valtiolle.

Suosituin miehen perustama DC-hubi oli jakopiste, jossa oli käräjäoikeuden päätöksen mukaan näytönkeruuhetkellä 2 000 käyttäjää sekä yli 80 teratavua tekijänoikeuksien alaista materiaalia, Rannikon omalla koneella materiaalia oli neljä gigatavua.

Poliisi aloitti tutkimukset turkulaistavastaan 2007 jolloin häneltä takavarikoitiin muun muassa kaksi keskusyksikköä, hiiri, näppäimistö, kaksi modeemia sekä ethernet-kaapelia. Takavarikoitu omaisuus määrättiin menetetyksi valtiolle.

Korvaussummasta suurin osuus 274 540 euroa määrättiin maksettavaksi IFPI Finland ry:lle. Teosto ry:lle määrättiin maksettavaksi 29 375 euroa. Lisäksi joukossa on pienempiä korvauksia kuten Suomen elokuvatuottajien keskusliitolle maksettavat 13 euroa ja Warner Brosille maksettavat 38 euroa.

Piraattipuolue pitää päätöstä täysin kohtuuttomana, sillä DC-hubin tai tekijänoikeudella suojatun materiaalin jakaminen ei aiheuta todistettavissa olevia haittoja. "Suomen tuomioistuin osoitti jälleen ymmärtämättömyytensä uuden tekniikan suhteen. Mies tuomittiin tekijänoikeusrikkomusten mahdollistamisesta, kuten tänä päivänä voisi tuomita lähes minkä tahansa sähköisen palvelun ylläpitäjän", toteaa Piraattipuolueen puheenjohtaja Pasi Palmulehto.

TTVKn mukaan turkulaismies on saanut toiminnallaan aikaan laajamittaisen tiedostojen luvattoman jakamisen. He pitävätkin korvaussummaa sekä vankeusrangaistusta oikeana seurauksena tahallisesta, suunnitellusta ja vahingollisesta toiminnasta. Palvelinten ylläpitäjien jäljittämisen lisäksi TTVK on ilmoittanut kaksinkertaistavansa koteihin lähetettävien kirjeiden määrän.

Poliisi sormenjälkirekisterin kimppuun

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero ilmoitti elokuun alussa poliisin toivovan sormenjälkirekisteriä käyttöönsä seuraavalla hallituskaudella. Kysymyksessä on biopassin hakijoiden sormenjäljistä muodostettu tietokanta. Paateron mielestä sitä tarvittaisiin vakavimpien rikosten selvittelyyn. Poliisi on ilmoittanut jo sormenjälkirekisteriä perustettaessa toivovansa siihen käyttöoikeuksia.

Elokuun puolivälissä sisäministeri Anne Holmlund (kok) lupasi selvittää mahdollisuutta rekisterin käytön laajentamiseen. Nykyään rekisteriä hyödynnetään vain ruumiiden tunnistamiseen erikoistapauksissa. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasin (kok) mukaan lain muuttaminen jälkeenpäin voi rikkoa kansan luottamuksen rekisteriin.

Tietoyhteiskunnan kansalaisoikeuksiin keskittynyt Electronic Frontier Finland-järjestö vastustaa koko rekisteriä. Effistä rekisteri on tarpeeton passin käyttötarkoituksen toteutumiseksi ja aiheuttaa tietoturvauhan, varsinkin jos sen käyttöä vielä laajennetaan.

Wikileaks kritiikin tulvassa

Viimeaikaisten Wikileaksiin liittyvien uutisten todenperäisyydestä on vaikea saada selvyyttä. Ihmisoikeusjärjestöjen ryhmittymä kritisoi elokuussa Wikileaksia afgaanisiviilien nimien julkaisusta massiivisessa sotadokumenttien vuodossaan. Myös Reporters Without Borders -järjestö pyysi Wikileaksia muuttamaan julkaisumetodejaan. Heistä Wikileaks on tiedonjakokanava ja siksi sen pitäisi noudattaa samoja julkaisusääntöjä kuin muunkin median.

Afghan War Diaryksi nimetty paketti sisältää kymmeniä tuhansia Afganistanin sodan sotilasdokumentteja. Wikileaksin mukaan asiakirjojen tarkastamiseen pyydettiin asiallisesti apua korkeiltakin tahoilta. Jäljelle jääneiden dokumenttien julkaisua aiotaan jatkaa.

Purje 1005 uutiset

2010-10-12T19:19:12Z

Ainu:

Estolistakiista palautettiin käsittelyyn

Korkein hallinto-oikeus palautti syyskuun alussa Helsingin hallinto-oikeuden käsittelyyn Matti Nikin hylätyn valituksen. Matti Nikin lapsiporno.info-nettisivut joutuivat vuonna 2008 keskusrikospoliisin estolistalle.

“Lopultakin kai käsitellään sitä saiko poliisi kieltäytyä lapsiporno.info:n poistamisesta estolistalta", Nikki kirjoitaa käänteestä nettisivuillaan. "Estolistalle joutumista itsessään ei kai ole mitenkään mahdollista saada tuomioistuimen käsiteltäväksi."

Laki lapsipornografian levittämisen estotoimista säädettiin, jotta suomalaisilta voitaisiin evätä pääsy ulkomailla ylläpidettäviin lapsipornosivustoihin. Matti Nikki pyrki sivustollaan kritisoimaan sensuurilakia ja keräsi listaa estetyistä sivuista. Listasta hän ei suostunut luopumaan, koska se todisti hänestä, että sensuuriin joutuu aivan laillisia sivustoja.

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan "valituskelpoisuuden rajoittamiseen tulee suhtautua erityisen pidättyvästi sellaisissa tilanteissa, joilla on liittymä keskeisten perusoikeuksien, kuten sananvapauden, käyttämiseen."

Hallinto-oikeuden päätös: http://www.kho.fi/paatokset/51802.htm

Koulu valvoo kotonakin

Yhdysvalloissa nousi puoli vuotta sitten julkisuuteen tapaus, jossa Lower Merionin koulupiiri Philadelpiassa oli jakanut oppilaille kannettavia tietokoneita tukemaan opiskelua. Tietokoneille oli asennettu ohjelmisto, joka mahdollisti koneen etävalvonnan, ja esimerkiksi webkameran säännöllisen aktivoinnin käyttäjän tietämättä. Ohjelman avulla oli tarkoitus paikantaa anastetut ja hukatut koneet.

Koulujen toiminta tuli julkisuuteen Robbinsin perheen valituksen vuoksi. Blake Robbinsia oli puhuteltu huonosta käytöksestä ja todisteena käytettiin kuvaa, joka oli otettu hänen kotonaan. Oppilaat, vanhemmat, kansalaisjärjestöt ja senaattori Arlen Specter nousivat vastustamaan koulupiirin toimintaa. FBI tutki tapausta. Syyttäjä ei kuitenkaan havainnut selkeää rikollista tarkoitusta. Tutkimuksissa koulujen palvelimilta palautettiin kuitenkin yli 60 000 kohun jälkeen poistettua kuvaa.

Nyt meneillään on ryhmäkanne yksityisyyden loukkaamisesta. Koulupiiri on venyttänyt vastaustaan siihen jo kahdesti. Heinäkuussa toinenkin perhe nosti siviilikanteen. Koulupiiri ei enää harjoita tietokonevalvontaa.

Lisää: http://www.lmsd.org/documents/news/100503_ballard_spahr_report.pdf

Vankeutta ja jättivelka linkittämisestä

Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi 33-vuotiaan Jarkko Rannikon maksamaan 307 450 euron korvaukset tekijänoikeusjärjestöille sekä tuotantoyhtiöille Direct Connect verkkopalveluiden ylläpitämisestä. Lisäksi Rannikko määrättiin neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen sekä menettämään niin sanottu rikoksentekoväline valtiolle.

Suosituin Rannikon perustama DC-hubi oli jakopiste, jossa oli käräjäoikeuden päätöksen mukaan näytönkeruuhetkellä 2 000 käyttäjää sekä yli 80 teratavua tekijänoikeuksien alaista materiaalia, Rannikon omalla koneella materiaalia oli neljä gigatavua.

Poliisi aloitti tutkimukset Rannikkoa vastaan 2007 jolloin häneltä takavarikoitiin muun muassa kaksi keskusyksikköä, hiiri, näppäimistö, kaksi modeemia sekä ethernet-kaapelia. Takavarikoitu omaisuus määrättiin menetetyksi valtiolle.

Korvaussummasta suurin osuus 274 540 euroa määrättiin maksettavaksi IFPI Finland ry:lle. Teosto ry:lle määrättiin maksettavaksi 29 375 euroa. Lisäksi joukossa on pienempiä korvauksia kuten Suomen elokuvatuottajien keskusliitolle maksettavat 13 euroa ja Warner Brosille maksettavat 38 euroa.

Piraattipuolue pitää päätöstä täysin kohtuuttomana, sillä DC-hubin tai tekijänoikeudella suojatun materiaalin jakaminen ei aiheuta todistettavissa olevia haittoja. "Suomen tuomioistuin osoitti jälleen ymmärtämättömyytensä uuden tekniikan suhteen. Mies tuomittiin tekijänoikeusrikkomusten mahdollistamisesta, kuten tänä päivänä voisi tuomita lähes minkä tahansa sähköisen palvelun ylläpitäjän", toteaa Piraattipuolueen puheenjohtaja Pasi Palmulehto.

TTVKn mukaan Rannikko on saanut toiminnallaan aikaan laajamittaisen tiedostojen luvattoman jakamisen. He pitävätkin korvaussummaa sekä vankeusrangaistusta oikeana seurauksena tahallisesta, suunnitellusta ja vahingollisesta toiminnasta. Palvelinten ylläpitäjien jäljittämisen lisäksi TTVK on ilmoittanut kaksinkertaistavansa koteihin lähetettävien kirjeiden määrän.

Lisää: j.mp/rannikko

Poliisi sormenjälkirekisterin kimppuun

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero ilmoitti elokuun alussa poliisin toivovan sormenjälkirekisteriä käyttöönsä seuraavalla hallituskaudella. Kysymyksessä on biopassin hakijoiden sormenjäljistä muodostettu tietokanta. Paateron mielestä sitä tarvittaisiin vakavimpien rikosten selvittelyyn. Poliisi on ilmoittanut jo sormenjälkirekisteriä perustettaessa toivovansa siihen käyttöoikeuksia.

Elokuun puolivälissä sisäministeri Anne Holmlund (kok) lupasi selvittää mahdollisuutta rekisterin käytön laajentamiseen. Nykyään rekisteriä hyödynnetään vain ruumiiden tunnistamiseen erikoistapauksissa. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasin (kok) mukaan lain muuttaminen jälkeenpäin voi rikkoa kansan luottamuksen rekisteriin.

Tietoyhteiskunnan kansalaisoikeuksiin keskittynyt Electronic Frontier Finland-järjestö vastustaa koko rekisteriä. Effistä rekisteri on tarpeeton passin käyttötarkoituksen toteutumiseksi ja aiheuttaa tietoturvauhan, varsinkin jos sen käyttöä vielä laajennetaan.

Wikileaks kritiikin tulvassa

Viimeaikaisten Wikileaksiin liittyvien uutisten todenperäisyydestä on vaikea saada selvyyttä. Ihmisoikeusjärjestöjen ryhmittymä kritisoi elokuussa Wikileaksia afgaanisiviilien nimien julkaisusta massiivisessa sotadokumenttien vuodossaan. Myös Reporters Without Borders -järjestö pyysi Wikileaksia muuttamaan julkaisumetodejaan. Heistä Wikileaks on tiedonjakokanava ja siksi sen pitäisi noudattaa samoja julkaisusääntöjä kuin muunkin median.

Afghan War Diaryksi nimetty paketti sisältää kymmeniä tuhansia Afganistanin sodan sotilasdokumentteja. Wikileaksin mukaan asiakirjojen tarkastamiseen pyydettiin asiallisesti apua korkeiltakin tahoilta. Jäljelle jääneiden dokumenttien julkaisua aiotaan jatkaa.

Purje 1005 uutiset

2010-10-12T19:09:30Z

Ainu:

Sensuurilistan korjaaminen ehkä mahdolliseksi

Korkein hallinto-oikeus palautti syyskuun alussa Helsingin hallinto-oikeuden käsittelyyn Matti Nikin hylätyn valituksen. Matti Nikin lapsiporno.info-nettisivut joutuivat vuonna 2008 keskusrikospoliisin estolistalle. Teleyrityksillä on kuitenkin oikeus olla noudattamatta KRP:n listaa.

“--lopultakin kai käsitellään sitä saiko poliisi kieltäytyä lapsiporno.info:n poistamisesta estolistalta", Nikki kirjoitaa käänteestä nettisivuillaan. "Estolistalle joutumista itsessään ei kai ole mitenkään mahdollista saada tuomioistuimen käsiteltäväksi--"

Laki lapsipornigrafian levittämisen estotoimista säädettiin, jotta suomalaisilta voitaisiin evätä pääsy ulkomailla ylläpidettäviin lapsipornosivustoihin. Matti Nikki pyrki kritisoimaan sensuurilakia ja keräsi listaa estetyistä sivuista. Listasta hän ei suostunut luopumaan, koska se todisti hänestä, että sensuuriin joutuu aivan laillisia sivustoja.

KHOsta "valituskelpoisuuden rajoittamiseen tulee suhtautua erityisen pidättyvästi sellaisissa tilanteissa, joilla on liittymä keskeisten perusoikeuksien, kuten sananvapauden, käyttämiseen."

(oikee merkkimäärä, lähde
http://www.kho.fi/paatokset/51802.htm)

Koulu valvoo kotonakin

Yhdysvalloissa nousi puoli vuotta sitten julkisuuteen tapaus, jossa Lower Merionin koulupiiri Philadelpiassa oli jakanut oppilaille kannettavia tietokoneita tukemaan opiskelua. Tietokoneille oli asennettu ohjelmisto, joka mahdollisti koneen muun muassa webkameran säännöllisen aktivoinnin käyttäjän tietämättä. Ohjelman avulla oli tarkoitus paikantaa anastetut ja hukatut koneet.

Koulujen toiminta tuli julkisuuteen Robbinsin perheen valituksen vuoksi. Blake Robbinsia oli puhuteltu huonosta käytöksestä ja todisteena käytetiin kuvaa, joka oli otettu hänen kotonaan. Oppilaat, vanhemmat, kansalaisjärjestöt ja senaattori Specter nousivat vastustamaan koulupiirin toimintaa. FBI tutki tapausta. Syyttäjä ei kuitenkaan havainnut selkeää rikollista tarkoitusta. Tutkimuksissa koulujen palvelimilta palautettiin kuitenkin yli 60 000 kohun jälkeen poistettua kuvaa.

Nyt meneillään on ryhmäkanne yksityisyyden loukkaamisesta. Koulupiiri on venyttänyt vastaustaan siihen jo kahdesti. Heinäkuussa toinenkin perhe nosti siviilikanteen. Koulupiiri ei enää harjoita tietokonevalvontaa.

(Lähteet: http://www.lmsd.org/documents/news/100503_ballard_spahr_report.pdf
Tossa itse raportti
http://i.zdnet.com/blogs/ardmore-lawsuit.pdf?tag=mantle_skin;content
http://en.wikipedia.org/wiki/Robbins_v._Lower_Merion_School_District
http://www.zdnet.com/blog/btl/lower-merion-webcam-scandal-school-officials-didnt-mean-to-spy/34036)

Vankeutta ja jättivelka linkittämisestä

Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomisti 33-vuotiaan Jarkko Rannikon maksamaan 307 450 euron korvaukset tekijänoikeusjärjestöille sekä tuotantoyhtiöille Direct Connect verkkopalveluiden ylläpitämisestä. Lisäksi Rannikko määrättiin neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen sekä menettämään niin sanottu rikoksentekoväline valtiolle. Suosituin Rannikon perustama DC-hubi oli jakopiste, jossa oli käräjäoikeuden päätöksen mukaan näytönkeruuhetkellä 2 000 käyttäjää sekä yli 80 teratavua tekijänoikeuksien alaista materiaalia, Rannikon omalla koneella materiaalia oli neljä gigabittiä.

Poliisi aloitti tutkimukset Rannikkoa vastaan 2007 jolloin häneltä takavarikoitiin muun muassa kaksi keskusyksikköä, hiiri, näppäimistö, kaksi modeemia sekä ethernet-kaapelia. Takavarikoidut tavarat määrättiin menetetyiksi valtiolle. Korvaussummasta suurin osuus 274 540 euroa määrättiin maksettavaksi IFPI Finland ry:lle. Teosto ry:lle määrättiin maksettavaksi 29 375 euroa, lisäksi joukossa on pienempiä korvauksia kuten Suomen elokuvatuottajien keskusliitolle maksettavat 13 euroa tai Warner Brosille maksettavat 38 euroa.

Piraattipuolue pitää päätöstä täysin kohtuuttomana, sillä DC-hubin tai tekijänoikeudella suojatun materiaalin jakaminen ei aiheuta ainakaan todistettavissa olevia haittoja. "Suomen tuomioistuin osoitti jälleen ymmärtämättömyytensä uuden tekniikan suhteen. Mies tuomittiin tekijänoikeusrikkomusten mahdollistamisesta, kuten tänä päivänä voisi tuomita lähes minkä tahansa sähköisen palvelun ylläpitäjän", toteaa Piraattipuolueen puheenjohtaja Pasi Palmulehto.

TTVKn mukaan Rannikko on saanut toiminnallaan aikaan laajamittaisen tiedostojen luvattoman jakamisen, he pitävätkin korvaussummaa sekä vankeusrangaistusta oikeana seurauksena tahallisesta, suunnitellusta ja vahingollisesta toiminnasta. Palvelinten ylläpitäjien jäljittämisen lisäksi TTVK on ilmoittanut kaksinkertaistavansa koteihin lähetettävien kirjeiden määrän.

Tuomio ladattavissa osoitteesta j.mp/rannikko

Poliisi sormenjälkirekisterin kimppuun

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero ilmoitti elokuun alussa poliisin toivovan sormenjälkirekisteriä käyttöönsä seuraavalla hallituskaudella. Kysymyksessä on biopassin hakijoiden sormenjäljistä muodostettu tietokanta. Paateron mielestä sitä tarvittaisiin vakavimpien rikosten selvittelyyn. Kun sormenjälkirekisteriä perustettiin poliisi ilmoitti toivovansa siihen käyttöoikeuksia.

Elokuun puolivälissä sisäministeri Anne Holmlund (kok) lupasi selvittää mahdollisuutta rekisterin käytön laajentamiseen. Nykyään rekisteriä hyödynnetään vain ruumiden tunnistamiseen erikoistapauksissa. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasin (myös kok) mukaan lain muuttaminen jälkeenpäin voi rikkoa kansan luottamuksen rekisteriin. Tietoyhteiskunnan kansalaisoikeuksiin keskittynyt Electronic Frontier Finland-järjestö vastustaa koko rekisteriä. Effistä rekisteri on tarpeeton passin käyttötarkoituksen toteutumiseksi ja aiheuttaa tietoturvauhan, varsinkin jos sen jäyttöä vielä laajennetaan.

Wikileaks kritiikin tulvassa

Viimeaikaisten Wikileaksiin liittyvien uutisten todenperäisyydestä on vaikea saada selvyyttä. Ihmisoikeusjärjestöjen ryhmittymä kritisoi elokuussa Wikileaksia afgaanisiviilien nimien julkaisusta massiivisessa sotadokumenttien vuodossaan. Myös Reporters Without Borders -järjestö pyysi Wikileaksia muuttamaan julkaisumetodejaan, heistä Wikileaks on tiedonjakokanava ja siksi sen pitäisi noudattaa samoja julkaisusääntöjä kuin muunkin median. Afghan War Diaryksi nimetty paketti sisältää kymmeniä tuhansia Afganistanin sodan sotilasdokumentteja. Wikileaksin mukaan asiakirjojen tarkastamiseen pyydettiin asiallisesti apua korkeiltakin tahoilta. Jäljelle jääneiden dokumenttien julkaisua aiotaan jatkaa.

2010-09-10T09:38:42Z

Ainu:

Mutta pehmentääkö helle harkintakyvyn julkisentilan käytössä? Mahdollisesti, sillä sen verran oudolta tuntuu Espoon Haukirannan uimarannalta häädettyjen piraattipuolueen edustajien kohtalo. --

En kannata piraattipuolueen ajatuksia, mutta kannatan ehdottomasti heidän mahdollisuuttaan vaalityöhön ja ajatustensa kertomiseen kansalaisille.

Eduskunnan 2. varapuhemies, sosiaalidemokraattien kansanedustaja Tarja Filatov blogissaan
ei näy päivämäärää
http://blogit.demari.fi/filatov/2010/07/14/eiko-kesalla-saa-tehda-demokratiatyota/

___________________________

"Me vastasimme asianajajille lähettämällä pienten jääkarhujen söpöjä kuvia ja kerroimme, että niiden juoksenteleminen kaduilla on oikea ongelma Ruotsissa, ei tekijänoikeudet"
Peter Sunde Kolmisoppi
6. elokuuta STT Hs.fi http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Arvostetuilta+nettiaktivisteilta+t%C3%A4ysi+tuki+Wikileaksille/1135259146276

____________________________

5) Välttele vastuuta: Äänestä piraattipuoluetta.

23. Heinäkuuta 2010 HS Nyt-liite Antipartio

___________________

Wallinin ratkaisu on kerrassaan nerokas. Siinä tekijänoikeuslakia rikkoviin kotitalouksiin lähetetään "kohdennettuja ilmoituksia". Samalla Suomen Ninjapuolue ehdottaa, että tämä sama vapaus sallitaan myös muillekin kuin viranomaistahoille.
--

Ehdotetun lainmuutoksen todellinen helmi löytyy rivien välistä. Miten nämä kohdennettujen ilmoitusten vastaanottajat valitaan? Jonkun pitää salakuunnella kaikkien suomalaisten internet-yhteyksiä; ei kai siinä muuten mitään järkeä ole.

--
Laajennetaan salakuunteluoikeus koko kansalle, niin saamme piraatit kuriin tehokkaammin.

Shidoshi torstaina 27. toukokuuta 2010 http://ninjapuolue.blogspot.com/

_________________

Lapsipornon levittäminen ja sen hyväksikäyttö ovat vastenmielisiä rikoksia, ja tällaisen rikollisuuden ehkäisy on mitä kannatettavinta toimintaa. Eri asia on, onko estolistojen laadinta tehokas tapa ehkäistä tätä rikollisuutta.
---
Sensuuri on niin ankara toimenpide, että sensuuripäätökset tulee aina voida testata oikeusistuimessa.

Helsingin Sanomat 28.5.2009 lehdessä osastolla Pääkirjoitus

_______________________

Nyt julkiset it-systeemit ovat kuin monikukkainen niitty. Tämä it-järjestelmien sekavuus on käynyt veronmaksajille kalliiksi.
5. syyskuuta 2010 Päätoimittaja Pekka Mervola, Keskisuomalaisessa.

_______________________

ACTA:n salamyhkäisyyttä kuvaa se, että hankkeella ei ole edes nettisivuja, josta kansalaiset voisivat saada tietoja.
---
Voittajia neuvotteluissa ovat suuret elokuva-, levy ja peliyhtiöt. Häviäjiä ovat kansalaiset.

Heidi Hautala blogissaan 15/01/2010 kello 12:30.

____________

"Valtion olisi myös viipymättä otettava kaupalliset kustantajat mukaan parhaillaan perusteilla olevaan kansalliseen digitaaliseen kirjastoon. Sen tarkoituksena on, että kansalainen saa kaiken haluamansa sähköisen aineiston yhdeltä luukulta."
Kai Ekholm, toinen Kirja tienhaarassa kirjan kirjoittajista (Gaudeamus), 8. syyskuuta Keskisuomalainen.

_________________

Purje 1005 lokilankku

2010-09-10T09:37:27Z

Kortsupaketti

2010-07-20T11:14:58Z

Ainu:

Gagiksen ja Ainun ylivertaisen mahtava esitys paketiksi: [[Kuva:Kortsu.pdf]]
http://picasaweb.google.com/aino.partonen/Piraattikuvia#5495943091487229858

Tässä eilen ja nyt kerääntyneitä ideoita kortsusloganiksi!

Demareilla oli "Tunne demari sisälläsi" ja sydän.
Kepulla oli neliapila ja "Kepu ei petä".
Kokkareilla: "Kenen joukoissa seisoo".

Näitä paremmaksi pitäisi pistää. Mieluiten ehkä suomeksi.
Kertokaa tänne ideoita ja antakaa tähtiä parhaille!

Yhtykäämme **

Toimiva kopiosuojaus ********* Scoffan favoriitti, painii Kepun ja Demareiden kanssa.

"Pannaanko toimiva kopiosuojaus?" ??!?!??!?

Kopiosuojaus

Yksityisyytesi suoja

(Your) PARTY!

Come as you Arrr! ****

Sähköisty - Lataudu

Anna piraatille yösija

Parental rights management ***

Sharing is caring ******

Pannaan asiat kuntoon! ***

Copy protection **

Antivirus

Free (as in sex) *

Yarrr!!! Arrr!! Rrrr!

Välityspalvelin (välipalvelin)

Think of the children! ****
Ajattele lapsia

Pirate raid

200 OK

202 Accepted

305 Use Proxy

300 Multiple Choices

400 Bad Request *

402 Payment Required

411 Length Required *

Shiver me timbers! **

Pirate Utopia *

Tätä isoveli ei vielä valvo

Yo-ho-ho, and a bottle of rum! *

Ehdotus tuli, että tehtäis tarroja ja kustomoitais... Vaikka sisäpuolelle tarroitettaisiin. Mutta joku perusslogan pitäisi valita!

* Kannatan tarroja, saadaan vähän semmoinen "keräilysarja" sit noista :P -Rakel
** Mulla ainaskin on tarrapaperia, niin voin tulostella :D - Ainu

Täältä tilataan:

http://www.customcondoms.eu/
Ruotsinkielinen sivu antaa mallipohjan: http://www.profilkondomer.se/
We accept the design in JPG, Photoshop, Illustrator or PDF format.

HUOM! MUUT SUUNNITTELIJAT

Kaikkien rajojen (myös leikkausrajojen) on lähdettävä pois viimeisestä versiosta!
Käyttäkää vapaita fontteja/aineksia!
("Bradley hand" on ilmeisesti vapaa, http://dl.dropbox.com/u/7540530/pics/rising_hieno_fontti_vapaa.jpg )